Puhelinten käyttö kouluissa puhuttaa etenkin elokuussa voimaan astuvan perusopetuslain uudistuksen myötä. Laki kieltää puhelimet oppitunneilla ja antaa kouluille mahdollisuuden linjata puhelinten käytöstä koko koulupäivän aikana, myös välitunneilla ja ruokailuissa. Myös Opetushallitus suosittelee puhelinten rajoittamista koko koulupäivän ajaksi.
On tärkeää hyödyntää tämä mahdollisuus kokonaisuudessaan, sillä puhelinvapaat hetket voivat parantaa keskittymistä, oppimistuloksia ja koulujen ilmapiiriä.
UNESCO:n raportti (2023) ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että puhelinten rajoittaminen kouluissa voi edistää nuorten hyvinvointia ja oppimista. Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan koulumenestys ja hyvinvointi paranivat puhelinrajoitusten myötä. Hyötyjä havaittiin eniten sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevilla oppilailla. Suomessa Aivoliitto suosittelee älypuhelimen hankintaa vasta yläkouluiässä ja sosiaalisen median käytön rajoittamista 15–16-vuotiaaksi asti.
Vaikka puhelimella on myös hyviä puolia – kuten sosiaalisten suhteiden ylläpito – kouluajalla se usein häiritsee opetusta. Tutkimukset osoittavat, että juuri oppimisvaikeuksista tai keskittymisongelmista kärsivät nuoret häiriintyvät eniten puhelimista. Lisäksi lisääntynyt ruutuaika voi heikentää tarkkaavaisuutta, ja netti- ja somemaailmassa tapahtuva kiusaaminen on vaikeasti havaittavaa ja siihen on vaikea puuttua. Rajoituksilla voidaan siis myös vähentää kiusaamista.
Nuorten näkökulma on tärkeä huomioida, mutta he tarvitsevat myös ohjausta ja tukea oppiakseen tekemään digihyvinvointia tukevia valintoja.
Myös Suomessa etsitään ratkaisuja. Oulun yliopiston DigiWellbeing-tutkimusryhmän UnLogged-hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan toimintamalleja, joilla vahvistetaan nuorten ja oppilashuollon ammattilaisten digihyvinvointiosaamista. Osana hanketta tutkitaan älypuhelinten käytön rajoittamisen vaikutuksia kouluarjessa.
Rajoituksia ei tarvitse toteuttaa vaikeasti tai rangaistuksenomaisesti – yksinkertaiset käytännöt riittävät. Puhelimet voidaan esimerkiksi kerätä oppitunnin ajaksi nimikoituihin laatikoihin tai säilyttää lukituissa lokerikoissa koulupäivän ajan. Joissakin kouluissa on käytössä suljettavat säilytyspussit, joita ei voi avata ilman opettajan apua.
Tärkeintä on, että puhelinvapaat hetket nähdään mahdollisuutena: ne tukevat keskittymistä, edistävät oppimista, lisäävät fyysistä aktiivisuutta ja sosiaalista vuorovaikutusta sekä rauhoittavat oppimisympäristöä. Koulujen tulisikin rohkeasti hyödyntää tätä mahdollisuutta ja rajoittaa puhelimien käyttöä myös oppituntien ulkopuolella. Se voi parantaa koulun ilmapiiriä, tukea nuorten vuorovaikutustaitoja ja antaa tilaa levollisemmalle arjelle – niin oppilaille kuin aikuisillekin.
Tytti Valtonen
terveystieteiden kandidaattiopiskelija lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikössä Oulun yliopistossa
Krista Hylkilä
väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja sekä UnLogged hankkeen projektipäällikkö Oulun yliopiston lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikössä, kuuluu DigiWellbeing-tutkimusryhmään, jossa tutkitaan digihyvinvointia
Aino Peltonen
väitöskirjatutkija ja hankeasiantuntija UnLogged-hankkeessa Oulun yliopiston lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikössä, kuuluu DigiWellbeing-tutkimusryhmään