Yksi Pohjois-Suomen rakennusklusteri ry:n toiminnan tärkeimmistä arvoista tärkeimmistä arvoista on kestävän kehityksen edistäminen rakennusalalla.
Tämän tavoitteen tueksi käynnistimme vuoden 2026 alussa Betonisynergia-hankkeen.
Hanke tähtää vähähiilisen betonin ja geopolymeerien tutkimuksen sekä tuotteistamisen vahvistamiseen kansallisten ja yhteispohjoismaisten verkostojen avulla.
Sen rahoittajina ovat Pohjois-Suomen Elinvoimakeskus, SBK-Säätiö sr ja RIL säätiö. Lisäksi Euroopan unioni toimii osarahoittajana.
Vähähiilisen betonin ja geopolymeerien käytön lisäämisellä olisi merkittävä vaikutus koko rakennusalan hiilijalanjälkeen. Siksi niiden kehittäminen, testaaminen ja käyttöönoton esteiden poistaminen ovat nyt erittäin ajankohtaisia.
Pohjois-Suomen rakennusklusterin näkökulmasta yksi vähähiilisen betonin käytön suurimmista esteistä on tutkimuksen ja kehittämisen pirstaleisuus.
Suomessa tehdään paljon laadukasta tutkimusta, mutta tieto ei aina kohtaa käyttäjiä, valmistajia eikä tilaajia. Tätä on kuvattu tilanteeksi, jossa vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee.
Olemme pyrkineet vaikuttamaan tähän kokoamalla verkostoja yhteen. Työn eteenpäin vieminen edellyttää kuitenkin myös tutkijoiden, yritysten ja viranomaisten tiivistä panosta.
Vaikka aihetta on tutkittu jo vuosikymmeniä, tutkimustulokset eivät ole vielä laajasti siirtyneet tuotteiden käyttöön.
Markkinoilla on jo nyt useita vähähiilisiä betonituotteita. Niiden laajempi käyttö on kuitenkin yhä sidoksissa käytännön haasteisiin, kuten hitaampaan lujuudenkehitykseen verrattuna tavanomaiseen betoniin. Elementtituotannossa tämä tarkoittaa pidempiä muottiaikoja ja tuotannon uudelleenjärjestelyä.
Tällä hetkellä vaikutus hintaan on ollut rajallinen, koska rakentamisen suhdanne on ollut heikompi. Kun ala taas kääntyy nousuun, vähähiilisestä betonista valmistettujen tuotteiden hinta todennäköisesti nousee tavallista betonia korkeammaksi.
Siksi tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka ovat sekä vähähiilisiä että kilpailukykyisiä.
Tällä hetkellä markkinoilla olevat vähähiiliset betonit ovat pääosin GWP-betoneita, joissa sementtiä on korvattu osittain masuunikuonalla. Tulevaisuudessa tämä ei kuitenkaan välttämättä riitä.
Kun terästeollisuus siirtyy vähitellen hiilivapaampaan tuotantoon, masuunikuonan saatavuus voi heikentyä. Silloin tarvitaan korvaavia materiaaleja ja uusia teknisiä ratkaisuja.
Geopolymeerien käyttö on tässä mielessä lupaava vaihtoehto, mutta kehitys on vielä Suomessa alkuvaiheessa. Yksi keskeinen syy on standardien puute.
Ilman yhteisiä standardeja käyttöönotto etenee hitaasti, vaikka materiaalien potentiaali olisi merkittävä. Geopolymeerien raaka-aineena käytetään usein teollisuuden, kuten kaivosten, sivuvirtoja.
Yksi alan kehityksen haasteista on myös se, että innovaatioita ei aina jaeta riittävästi. Uusia ratkaisuja pidetään helposti omana tietona kilpailuedun säilyttämiseksi.
Näkemyksemme mukaan juuri tiedon jakaminen, yhteistyö ja avoin verkottuminen johtavat kuitenkin parempiin tuloksiin kuin yksin tekeminen.
Tämän vuoksi rakennamme aktiivisesti yhteistyötä myös Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Yhteistyötä on vireillä muun muassa LTU:n (Luleå:n teknillinen yliopisto) ja UiT:n (Norjan arktinen yliopisto) kanssa, ja odotamme tältä verkostolta paljon.
Betonisynergia-hankkeen tavoitteena on vauhdittaa vähähiilisen betonin ja geopolymeerien kehitystä, tutkimusta ja käyttöönottoa. Hanke rakentuu useasta työpaketista, jotka yhdessä tukevat koko arvoketjun kehittämistä.
Työpaketeissa rakennetaan vähähiilisen betonin innovaatioverkosto, kartoitetaan toimijat ja luodaan yhteinen toimintamalli sekä tiekartta. Lisäksi kehitetään kansainvälisiä yhteistyösuhteita ja valmistellaan jatkohankkeita.
Projektissa edistetään TKI-hankkeita ja pilotointia sekä tunnistetaan käyttöönoton esteet, kuten sääntelyn puutteet, viranomaisyhteistyön tarpeet ja politiikkatoimet
Vähähiilisen betonin ja geopolymeerien käytön haasteita on paljon, mutta lopulta yksi tärkeimmistä kysymyksistä on tilaaminen. Jos tilaajat ja rakennuttajat eivät aseta vaatimuksia vähähiilisille ratkaisuille, kehitys voi jäädä liian hitaaksi tai jopa pysähtyä kokonaan.
Siksi tarvitaan sekä tutkimusta että käytännön kysyntää. Tarvitaan yrityksiä, jotka kehittävät tuotteita, tutkijoita, jotka tuottavat tietoa, viranomaisia, jotka mahdollistavat käyttöä, ja tilaajia, jotka uskaltavat vaatia uusia ratkaisuja.
Jos aihe kiinnostaa ja haluat mukaan yhteistyöhön, olet lämpimästi tervetullut.
Elina Yli-Luukko