Pula työntekijöistä pahenee hoitoalalla Suomessa. Uutta henkilöstöä sosiaali- ja terveysalalle on vaikea saada tilalle samaan tahtiin kuin henkilökuntaa siirtyy eläkkeelle.
Myös matalan palkan, stressaavien työolojen sekä koronan väitetään heikentävän hoitotyön vetovoimaa.
Mitä työvoimapulalle tulisi tehdä? Pitääkö työntekijöitä saada ulkomailta? Miten se onnistuisi? Voisiko maahanmuutto pelastaa Suomen terveydenhuollon?
Pelastaako ulkomainen työvoima hoitoalan?
Tuomio: Ei pelasta
Tuomio annettiin äänin
Sunnuntaikäräjien vaihtuva raati ratkaisee kerran viikossa ajankohtaisen kiistakysymyksen.
Timo Kietäväinen: Työkyvyttömyyden takia menetämme liikaa hoitohenkilökuntaa
Timo Kietäväinen on julkisten alojen eläkevakuutusyhtiö Kevan toimitusjohtaja.
Timo Kietäväisen mukaan jo nyt tarvittaisiin lisää 8 000 sairaanhoitajaa, eikä nykyinen alan koulutus riitä hänen mielestään korjaamaan tätä tilannetta.
– Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Suomesta ei löydy riittävästi työntekijöitä hoitoalalle.
– Ja työperäisen maahanmuuton lisäys ja tulijoiden kotouttaminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan alan koulutuksen lisäämistä, panostusta työssä jaksamiseen ja työkyvyttömyyksien ehkäisyyn, sillä menetämme työkyvyttömyyksien takia liikaa hoitohenkilökuntaa.
– Tarvitaan myös kannustimia eläkeläisten työelämään osallistumiseen. Heidän roolinsa esimerkiksi sijaisuuksien hoitamisessa on jo nyt merkittävä.
Markus Karttunen: Kotoutuneet, kielitaitoiset, osaavat ja ihmistä kunnioittavat osaajat tervetulleita hoitoalalle
Markus Karttunen on sairaanhoidon ja ensihoidon tutkintojen koulutuspäällikkö Oulun ammattikorkeakoulussa, terveystieteiden tohtori.
Myös Markus Karttusen mielestä Suomeen tarvitaan enemmän ulkomaista työvoimaa hoitoalalle.
– Ulkomaisen työvoiman hyödyntäminen on jo kauan ollut arkipäivää muissa pohjoismaissa, ja todettu toimivaksi. Myös suomalaiset työskentelevät niin pohjoismaissa kuin muuallakin. Hyvin toteutettu kotouttaminen, kielitaidon tukeminen ja osaamisen varmistaminen takaavat sen, että hoitoaloille saadaan osaavaa ja ihmistä kunnioittavaa työvoimaa ulkomailta.
Markus Karttusen mukaan hoitoalojen vetovoima opintoihin hakeutuvien määrän näkökulmasta on tällä hetkellä erinomainen.
– Kuitenkin tulevina vuosina nuorten ikäryhmä pienenee, mikä tulee vaikuttamaan myös alalle hakeutuvien määrään samalla, kun työvoimaa eläköityy.
Pirjo Lukkarila: Toimintatapoja, palkkausta ja palkitsemista pitää pystyä kehittämään paremmiksi
Pirjo Lukkarila on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja, filosofian tohtori ja terveystieteiden maisteri.
Pirjo Lukkarilan mielestä ulkomainen työvoima ei pelasta hoitoalan työvoimapulaa.
– Maahan muuttavista hoitoalan osaajista ja koulutukseen hakeutuvista voidaan saada apua osaajahaasteisiin, mikäli kielitaito- ja koulutusvaatimuksiin sekä lupakäytäntöihin löydetään nykyistä parempia ratkaisuja.
Pirjo Lukkarila sanoo, että hoitoalan monipuolinen uudistuminen on tärkeää.
– Toimintayksikkö, jossa henkilöstöä kuullaan ja toimintaa kehitetään vetää paremmin puoleensa. Toimintatapoja uudistamalla voidaan parantaa henkilötyön tuottavuutta, joka on ehdoton edellytys resurssien riittävyyteen. Palkkaus- ja palkitsemismalleja pitää pystyä kehittämään, jotta hoitoala kiinnostaa nuoria myös tulevaisuudessa.
Anne Huotari: Ilmapiirin Suomessa on muututtava suvaitsevammaksi
Anne Huotari on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja.
Anne Huotarin mielestä tarvitaan useita keinoja, ja ulkomainen työvoima voi olla vain osaratkaisu.
– Se tulisi tehdä kestävästi niin, että koko perhe voi muuttaa tänne ja se edellyttää Suomen ilmapiirin muuttamista suvaitsevaisemmaksi.
Anne Huotari luottaa, että työelämän murros ja digitalisaatio vapauttavat useilta aloilta työntekijöitä, joten heille pitää järjestää joustavaa koulutusta hoitoalalle.
– Kannustava johtaminen, hoitoalan arvostus, työn ja työaikamuotojen kehittäminen, urakehitys sekä uusi OYS:n sairaala tukevat alalla pysymistä. Naisvaltaisilla sote-aloilla on työn vaativuuteen nähden pienet palkat. Tämä on ratkaistava valtakunnallisesti.
Aleksi Kalenius: Korkeasti koulutettujen määrän kasvu uhkaa pysähtyä
Aleksi Kalenius on työllisyys-, työmarkkina- ja koulutuspolitiikan erityisasiantuntija sosiaali- ja terveysjärjestöjen SOSTE ry:ssä, filosofian tohtori ja valtiotieteen maisteri.
Aleksi Kalenius toteaa, että hoitoalalla on monen muun alan tapaan osaavalle työvoimalle tarvetta enemmän kuin osaajia on Suomessa tarjolla.
– Hoitoalan lisäksi monella muullakin alalla osaavan työvoiman saatavuus on muodostumassa pullonkaulaksi, kun korkeasti koulutettujen määrän kasvu on pysähtymässä.
Aleksi Kaleniuksen mielestä ulkomaiset osaajat tuovat tarpeellista tilapäistä helpotusta, mutta työvoimatarpeisiin ei voida pysyvästi vastata vain houkuttelemalla osaajia ulkomailta.
– Kestävä ratkaisu myös hoitoalan työvoimatarpeeseen edellyttää koulutustarjonnan merkittävää laajentamista erityisesti yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
Mitä mieltä olet hoitoalan houkuttelevuudesta työpaikkana? Miten työvoimapuolaa pitäisi helpottaa? Voisiko ulkomainen työvoima pelastaa sosiaali- ja terveydenhuollon? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.