Oulun kaupunki: Oulu aikoo ko­rot­taa luot­ta­mus­toi­mis­ta mak­set­ta­via palk­kioi­ta rei­lus­ti

Autismi: Johanna Vuo­ri-Kar­via sai tietää vasta ne­li­kymp­pi­se­nä, miksi hän on eri­lai­nen

Parkkipaikat: Ko­ko­sim­me Oulun park­ki­hal­lit kar­tal­le ja sel­vi­tim­me, mitä pit­kä­ai­kai­nen py­sä­köin­ti maksaa

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Tilaajille

Porot pitävät poh­joi­sen lehtoja avoi­mi­na – Ou­lu­lais­väit­te­li­jä ha­vait­si osan met­sä­ta­lou­den vai­ku­tuk­sis­ta voivan ilmetä vuo­si­kym­me­nien vii­veel­lä

Lauralotta Muurinen tutki väitöskirjassaan muutoksia pohjoisten metsien aluskasvillisuudessa.
Lauralotta Muurinen tutki väitöskirjassaan muutoksia pohjoisten metsien aluskasvillisuudessa.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

– Jopa vähäinen harvennus voi vaikuttaa aluskasvillisuuteen, Lauralotta Muurinen kuvailee.

Muurinen on tutustunut väitöstyössään lehtojen ja kangasmetsien aluskasvillisuuteen ja maan mikrobiyhteisöjen kehitykseen kymmenien ja jopa satojen vuosien mittakaavassa.

– Rovaniemen Kaihuanvaaralla olen tehnyt uudelleenkartoitusta Metsäntutkimuslaitoksen koeasetelmassa, joka on perustettu vuonna 1918 palaneelle vaaranrinteelle.

Kaihuanvaaralla on aiemmin tutkittu erilaisten harvennushakkuiden vaikutusta männyn kasvuun. Muurinen kohdisti katseensa kuitenkin kenttäkerrokseen: kasveihin, sammaliin ja jäkäliin.

Yleisesti kehitys kulkee Muurisen mukaan ruohoista ja heinistä kohti varpuvaltaista kasvillisuutta, jossa sammalet ja jäkälät saavat tilaa.

– Harvennuskoealoilla kuitenkin huomattiin, että niiden aluskasvillisuus kehittyi paljon hitaammin kuin käsittelemättömillä aloilla. Harvennus ylläpitää siis aluskasvillisuudessa nuoremman metsän piirteitä, Muurinen kertoo.

Hailuodossa Muurinen tutki, miten sieni- ja bakteeriyhteisöt alkavat kehittyä maannoksessa, kun maa kohoaa ja metsä alkaa hitaasti kehittyä meren paljastamalle maalle.

Jatka lukemista vain _eurolla_

Tutustu kuukauden ajan, voit peruuttaa milloin vain.