– Rovaniemen Kaihuanvaaralla olen tehnyt uudelleenkartoitusta Metsäntutkimuslaitoksen koeasetelmassa, joka on perustettu vuonna 1918 palaneelle vaaranrinteelle.

Kaihuanvaaralla on aiemmin tutkittu erilaisten harvennushakkuiden vaikutusta männyn kasvuun. Muurinen kohdisti katseensa kuitenkin kenttäkerrokseen: kasveihin, sammaliin ja jäkäliin.

Yleisesti kehitys kulkee Muurisen mukaan ruohoista ja heinistä kohti varpuvaltaista kasvillisuutta, jossa sammalet ja jäkälät saavat tilaa.

– Harvennuskoealoilla kuitenkin huomattiin, että niiden aluskasvillisuus kehittyi paljon hitaammin kuin käsittelemättömillä aloilla. Harvennus ylläpitää siis aluskasvillisuudessa nuoremman metsän piirteitä, Muurinen kertoo.

Hailuodossa Muurinen tutki, miten sieni- ja bakteeriyhteisöt alkavat kehittyä maannoksessa, kun maa kohoaa ja metsä alkaa hitaasti kehittyä meren paljastamalle maalle.