Oulun yliopiston rehtorin käädyt ja viitta vaihtoivat tiistaina omistajaa. Rehtorin tunnuksia kymmenen vuotta kantanut Jouko Niinimäki luovutti ne seuraajalleen Arto Maaniselle.
Vain seremonialliseksi tilaisuus ei jäänyt, sillä siinä otettiin kantaa myös polttavaan ajankohtaiseen kysymykseen: tutkimustiedon lisääntyvään kyseenalaistukseen.
Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Ayub arvioi, että tutkittuun tietoon perustuva, sivistynyt, kriittinen keskustelu on uhattuna. Niinimäen mukaan yliopistolla on suurempi rooli kuin koskaan aikaisemmin yhteiskunnassa, johon pyritään nyt vaikuttamaan disinformaatiolla.
Tutkimustiedon kyseenalaistus ja tiedevastaisuus pursuaa rumimpana näkyviin netin keskustelualustoilla, joissa huterimmat pohjatiedot johtavat varmimpiin johtopäätöksiin. Netissä ilmiötä kiihdyttää sekin, että sen syövereistä löytyy lähes aina joukko samanhenkisiä "Googlen yliopiston dosentteja" toinen toista tukemaan.
Tutkimustiedon kyseenalaistus on ottanut jalansijaa myös politiikassa.
Yhdysvallat on maailman johtava tiedemaa, mutta siellä terveysministeriksi nousee Donald Trumpin "löytönä" rokotekriittinen, salaliittoteoreetikoksikin kuvattu Robert J. Kennedy.
Suomessa vannotaan tiedolla johtamisen nimiin. Ajatus tulee vastaan Orpon hallituksen ohjelmassa: "Hallitus hyödyntää yhteiskunnallisia tietovarantoja ja tutkittua tietoa aktiivisesti päätöksenteossaan."
Tähän linjaukseen nähden kysymyksiä herättää uutinen (HS 21.1), jonka mukaan hallitus suunnittelee lakkauttavansa ilmastopaneelin ja luontopaneelin ja lyö ne yhteen kestävyyspaneelin sekä metsäbiotalouden tiedepaneelin kanssa yhdeksi uudeksi asiantuntijaelimeksi. Siinä olisi selvästi vähemmän asiantuntijoita kuin neljässä itsenäisessä paneelissa yhteensä.
Herää pakosta epäilys, että hallituksen suunnitelman taustalla vaikuttavat tieteellä johtamisen sijasta poliittiset tarpeet. Ilmasto- ja luontopaneeli ovat esittäneet esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta näkemyksiä, jotka ovat hallituspuolueissa nostaneet verenpainetta.
Jos paneelien esittämän näkemykset ja toimenpidesuositukset tuntuvat epäuskottavilta, ne on lupa kyseenalaistaa tutkittuun tietoon perustuen. Näin tieteellinen keskustelu toimii.
Perusteeksi torjua asiantuntijaelinten näkemykset tai lopettaa elimet kokonaan ei riitä se, että niiden kannanotot ovat epämiellyttäviä tai ärsyttäviä.
Viime vuonna julkistetun uusimman tiedebarometrin mukaan suomalaisten luottamus tieteeseen on onneksi yhä vahvaa kansainvälisestikin vertaillen. Selvästi alhaisinta luottamus tieteeseen oli hallituspuolue perussuomalaisten äänestäjäkunnassa. Siitä joukosta lähes neljännes luotti tieteeseen erittäin tai melko vähän.
Sitä, onko tiedolla johtaminen hallitukselle sen toimintaa ohjaava periaate vai pelkkä muodikas hokema, testataan lähiviikkoina.