koronarokote: Oulu aloit­taa kol­man­sien ro­ko­te­an­nos­ten an­ta­mi­sen kai­kil­le yli 18-vuo­tiail­le

Investoinnit: Nokia ra­ken­taa uudet toi­mi­ti­lat Ouluun

Po­lii­si­yli­joh­ta­ja Ko­leh­mai­nen perää mah­dol­li­siin liik­ku­mis­ra­joi­tuk­siin sel­keyt­tä: "Kai­ken­lai­nen epä­mää­räi­syys olisi pa­has­ta"

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen esittää kenttätyötä tekevien poliisien rokotusten kiirehtimistä. Nyt samalle tehtävälle voivat osallistua rokotetut ensihoitajat ja rokottamattomat poliisit.

Poliisi valvoi Uudenmaan sulkua viime keväänä. Maakunnan rajan sai ylittää vain perustellusta syystä.
Poliisi valvoi Uudenmaan sulkua viime keväänä. Maakunnan rajan sai ylittää vain perustellusta syystä.
Kuva: Arttu Laitala

Jos hallitus ottaa käyttöön liikkumisrajoituksia osassa maata, ne pitäisi määritellä riittävän tarkasti. Myös valvonnasta ja rangaistuksista tulisi olla yksiselitteiset muotoilut.

Tätä mieltä on poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. Mahdollisten liikkumisrajoitusten valvonta määriteltäisiin todennäköisesti poliisi tehtäväksi.

– Valvonnan uskottavuus ja hyväksyntä sekä sitä kautta rajoitusten tehokkuus ja välttämättömyys edellyttävät kielloilta täsmällisyyttä ja yksinkertaisuutta. Valvottavat alueet on määriteltävä tarkasti. Sekä valvojan että valvottavan on tiedettävä yksiselitteisesti, mitä saa tai ei saa tehdä ja miten rikkomuksista rangaistaan. Kaikenlainen epämääräisyys olisi pahasta, koska silloin kiellot jäisivät symbolisiksi, Kolehmainen sanoo Lännen Medialle.

"Kyseessä olisi merkittävä taloudellinen ja henkilöstöllinen haaste. Se olisi aivan erillinen tehtävä, joka ei hoituisi muun päivittäisen toiminnan ohessa."
Seppo Kolehmainen
poliisiylijohtaja

Poliisihallitus on jo hahmotellut erilaisia skenaarioita mahdollisten liikkumisrajoitusten valvontaan liittyen. Kolehmainen myöntää, että lisätehtävä johtaisi muiden tehtävien priorisointiin. Poliiseja myös varaudutaan siirtämään valvontatehtäviin muilta alueilta. Tämän lisäksi jouduttaisiin turvautumaan työaikajärjestelyihin, kuten ylitöihin.

– Kyseessä olisi merkittävä taloudellinen ja henkilöstöllinen haaste. Se olisi aivan erillinen tehtävä, joka ei hoituisi muun päivittäisen toiminnan ohessa. Poliisilla ei ole omaa reserviä, vaan se hoitaa lisätehtävät Euroopan pienimmällä poliisimäärällään eli noin 7450 poliisilla.

Lisätyövoimaa poliisi voisi jonkin verran saada opinnoissaan riittävän pitkällä olevista ja valmistumassa olevista alan opiskelijoista.

– Jos valtio osoittaa lisätehtävän takia meille rahaa, voisimme rekrytoida valmistumassa olevia poliisiopiskelijoita, joille ei ole vielä tiedossa töitä, Kolehmainen esittää.

Eläkkeellä olevien poliisien laittaminen liikkumisrajoituksia valvomaan ei ole mahdollista, koska nämä voivat kuulua itsekin riskiryhmään ikänsä puolesta.

– Eläkeläisiä voitaisiin kuitenkin ottaa rikostutkinnan töihin ja siirtää sieltä henkilöitä valvontatehtäviin. Toisaalta rekrytointiprosessi ottaa aikansa ja eläkeläisten apu voi jäädä marginaaliseksi, Kolehmainen arvioi.

Poliisiylijohtaja esittää kenttätyötä tekevien poliisien priorisointia rokotusjärjestyksessä terveydenhuollon henkilöstön tapaan. Nyt eteen tulee tilanteita, joissa samaan tehtävään osallistuvat ensihoitajat ovat rokotettuja, mutta poliisit eivät.

– Olisi perusteltua miettiä, että ainakin etulinjan poliisit saisivat rokotteen, Kolehmainen vetoaa.

Uudenmaan sulkua valvottiin tarkastuspisteillä maanteillä.
Uudenmaan sulkua valvottiin tarkastuspisteillä maanteillä.

Ulkona liikkuminen kiellettäisiin osittain

Hallitus voi kokoontua päättämään liikkumisrajoituksista nopeastikin, jos tartuntatilanne tietyllä alueella uhkaa riistäytyä käsistä. Tämänhetkisessä tilanteessa kyse olisi pääkaupunkiseudusta ja Turun alueesta, koska epidemian kiihtyminen on ollut voimakkainta näillä alueilla.

Ulkona liikkumista ei kiellettäisi kokonaan, vaan valmistelun lähtökohtana on ollut ulkoilun salliminen ilman aikarajoituksia oman kotitalouden ja yhden ulkopuolisen henkilön kanssa. Sallittuja olisivat myös pakollisten asioiden hoitaminen, kaupassa käynti, viranomaistapaamiset sekä lähiomaisen hoivaan liittyvät käynnit.

Hallitus joutuu taiteilemaan tilanteessa, jossa rajoitusten pitäisi olla samaan aikaan tehokkaita ja oikea-aikaisia mutta myös välttämättömiä, jotta niillä ei puututa perusoikeuksiin liian voimakkaasti.

"Eläkeläisiä voitaisiin kuitenkin ottaa rikostutkinnan töihin ja siirtää sieltä henkilöitä valvontatehtäviin."
Seppo Kolehmainen
poliisiylijohtaja

"Poliisi venyy mutta ei loputtomasti"

Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne sanoo, ettei mahdollisten liikkumisrajoitusten valvonnasta ole vielä tullut poliisille käytännön ohjeita.

– Totta kai poliisi venyy ja joustaa, mutta ei loputtomasti. Liikkumisrajoitusten valvonta merkitsisi muiden juttujen tavanomaistakin tiukempaa priorisointia. Pitäisi ratkaista, miten valvotaan ja miten rikkomuksista rangaistaan. Sakotetaanko vai huomautetaanko, Rinne toteaa.

Rinne muistuttaa, että poliisiopiskelijoista valvontaan voitaisiin ottaa vain riittävän pitkällä opinnoissaan olevat.

Eräänlainen reservi hävisi Rinteen mukaan myös 2014 alussa, jolloin liikkuva poliisi (LP) lakkautettiin omana yksikkönään ja yhdistettiin paikallispoliisiin poliisien kokonaismäärän laskiessa.

– LP:n lopettaminen lakkautti ainoan yksikön, joka olisi voinut antaa tukitoimia. Käytännössä LP:llä ei ollut aluevastuuta, joten heidät oli helppo irrottaa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen esittää, että ainakin kenttätyötä tekevät poliisit priorisoitaisiin rokotusjärjestyksessä.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen esittää, että ainakin kenttätyötä tekevät poliisit priorisoitaisiin rokotusjärjestyksessä.

"Armeija ei ole tulossa kaduille"

Poliisi sai viime keväänä Puolustusvoimilta virka-apua Uudenmaan kolmen viikon sulun valvonnassa. Varusmiehet ja -naiset osallistuivat liikenteenohjaukseen ja muihin avustaviin tehtäviin. Virka-apuun osallistui enimmillään noin 800 asevelvollista ja 50 palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa sotilasta.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kommentoi Twitterissä viime viikolla, etteivät mahdolliset liikkumisrajoitukset toisi armeijaa kaduille.

– Kun nyt jokainen vähennämme kontakteja, voimme välttää terveydenhuollon ylikuormittumisen ja liikkumisrajoitukset. Armeija ei ole tulossa kaduille pysäyttelemään ihmisiä, Ohisalo kirjoitti.

Poliisiylijohtajan mukaan Puolustusvoimien virka-avun käyttäminen olisi selvästi rajallisempaa kuin viime kevään sulussa.

– Vaaditaan poliisin toimivaltuuksia sen selvittämiseksi, onko yksittäisillä henkilöillä oikeus liikkua rajatun alueen sisällä. Virka-apu olisi kuitenkin mahdollista, jos alueita tulee eristää ja sulkea. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tällaista ei ole kuitenkaan suunnitteilla, Kolehmainen toteaa.

Myös poliisijärjestöjen liiton Rinne korostaa, että vastuu sisäisestä turvallisuudesta on poliisilla.

– Siihen vaaditaan resursseja. Puolustusvoimien tehtävänä on maanpuolustus.