Alkuvuodesta 1999 teknologia-alan piireissä halki Suomen haukottiin henkeä oululaisen yritteliäisyyden edessä.
Helmikuussa POHTOn yhteyteen oli avattu elektroniikkateollisuuden koulutustehdas, joka mahdollisti räjähdysmäisesti kasvavan alan ammattilaisten kouluttamisen todenmukaisessa tuotantoympäristössä.
19 miljoonan markan hanke oli maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Ei vain siksi, että vastaavaa käytännönläheistä oppimisympäristöä ei muualla ollut, vaan myös siksi, että sen rahoitukseen ja käyttöön osallistuivat POHTOn ohella kaikki Oulun suuret elektroniikka-alan työnantajat Nokia, JOT ja Polar Electro etunenässä.
Vastaavia yhteishankkeita ei ollut aiemmin nähty, ja tehdasta pidettiin laajasti Oulun hengen ilmentymänä. Hengen, joka vei oululaisen elektroniikkaosaamisen maailmankartalle.
Menestys syntyy osaamisesta
Koulutustehtaalla koulutusta järjesti, kehitti ja ylläpiti POHTO, alkujaan Pohjois-Suomen Teollisuusopisto, jota alun perin hallinnoineen säätiön perustamiskirja laadittiin 2.11.1972 – siis 50 vuotta sitten.
Perustamisen lähtökohta oli 70-luvun aluepoliittisessa hengessä tuottaa notkeaa ja juuri pohjoissuomalaisen teollisuuden tarpeisiin vastaavaa koulutusta ja ammattiosaamista. Säätiön perustamisessa oli mukana yrityksiä, joiden jäljet johtavat tänä päivänä muiden muassa Nokiana, Outokumpuna, Stora Ensona ja SSAB:na tunnettuihin jätteihin.
Koulutustarjonta on siis ollut alusta alkaen tähän päivään monialaista, ja POHTO on tuottanut koulutusta sinne, missä sitä on tarvittu, teollisuudenalasta riippumatta.
Nokia-vetoinen Oulu-ilmiö oli esimerkki POHTOn toimintaa ohjaavasta tarvelähtöisyydestä.
”IT-ala räjähti kasvuun, ja tuhansittain ihmisiä sairaanhoitajia myöten ryntäsi kasvavalle alalle töihin. Koulutustarve oli ilmeinen”, taustoittaa POHTOn toimitusjohtaja Markku Oikarinen.
Oulu-ilmiö raivasi polkua suomalaisen elektroniikkateollisuuden nousulle ja uusille teknisille innovaatioille. Samaten POHTO loi standardeja alalle, jolla niitä ei aiemmin ollut. Se kehitti koulutuksillaan ja koulutustehtaallaan tehokkaita toimintamalleja ja ennen kaikkea ammattitaitoa yrityksille, jotka olivat monella tapaa uuden edessä.
Oikarinen itse suhtautuu POHTOn rooliin Oulu-ilmiön rakentamisessa vaatimattomasti.
”Me emme luo nokioita. Me luomme osaamisen ja valmiuden kasvuun. Menestyksen luovat osaavat ihmiset”, Oikarinen avaa näkemyksiään.
POHTOn ajattelussa osaaminen ja sitä luova koulutus ovat avaintekijöitä kasvuun ja menestykseen.
”Menestyneet yritykset ovat sataprosenttisesti koulutusmyönteisiä ja omaksuneet työntekijöiden jatkuvan koulutuksen pysyväksi osaksi toimintaansa”, Oikarinen jatkaa.
Laadukkaalla koulutuksella voidaan säästää paitsi vaivaa, myös roimasti rahaa – tämän menestyneet yritykset ovat ymmärtäneet.
”Kouluttaminen on edullista, kun sitä vertaa osaamattomuuden aiheuttamaan vahinkoon tai seisokkiin tehtaalla. Niissä tapauksissa puhutaan todella isoista rahoista”, POHTOn hallituksen puheenjohtaja Timo Räinä linjaa.
Oppiminen ei saa maistua paperilta ja biteiltä
POHTOn koulutusmetodit ovat olleet 50 vuoden ajan käytäntökeskeistä, ja sille on painavat syynsä.
”Koulutus on toiminnallista, koska työ on toiminnallista. Koko vartalolla oppiminen on tehokkaampaa kuin pelkästään korvien välissä asioiden prosessointi”, Oikarinen avaa.
Elektroniikkateollisuuden sekä sitä ennen perustettu prosessitekniikan koulutustehdas olivat oivia esimerkkejä oppimisympäristöistä, joissa tehokkaampia työskentely- ja prosessimalleja harjoiteltiin tekemisen kautta.
Yhtä lailla kokovartalo-oppimista edustavat yrityssimulaatiot, joiden saralla POHTO on uurtanut uraa jo pitkään.
”Simulaatiot olivat moniaistisen oppimisen edelläkävijöitä. Kyse on eräänlaisesta yrityspelistä, jossa koulutettava ryhmä pyörittää teollisuuden tuotantolaitosta laadun, tuottavuuden sekä teknologian viitekehyksessä ja pyrkii selviytymään tilanteista, joita oikean tehtaan ylläpitoon kuuluu”, Räinä selventää.
Intensiivisessä kahden päivän simulaatiossa tehtaan elämää ehditään elää nopeutetusti usean vuoden ajan. Välillä rooleja vaihdetaan osallistujien kesken sekä kuullaan ja annetaan palautetta tiimin suoriutumisesta sekä katsotaan, miten johto selviytyi häiriötilanteista.
Tällaisesta oppimisesta paperin ja bittien maku on todellakin kaukana.
”Kaksi intensiivistä simulaatiopäivää tuottaa enemmän osaamista kuin mikään luentosarja”, Oikarinen luonnehtii saavutettuja oppimistuloksia.
Perinteiselle luennoinnillekin on POHTOn koulutustarjonnassa sijansa.
”Meidän kouluttajillamme on vahva käytännön osaaminen, ja siten paljon hiljaista tietoa järkevistä käytänteistä. Sellaista, jota ei yleensä opita oppitunneilla, vaan joka välittyy työpaikoilla kokeneemmilta työntekijöiltä vähemmän kokeneille”, Oikarinen selittää, miten käytäntö kuultaa läpi myös teoriapainotteisesta luennoinnista.
Tiedosta jalostetaan osaamista
POHTOn tehtävänä on ollut olla aina kulkea kehityksen kärkijoukoissa ja luoda yrityksille koulutusmalleja, jotka vastaavat muuttuneen maailmaan haasteisiin.
Tämä konkretisoituu simulaatiokoulutuksessa, josta on tekeillä täysin uusi digitaalinen malli. Mallin tarkoituksena on mahdollistaa toimimista maailmassa, jossa monipisteinen paikallinen tai globaali työskentely ja etätyö valtaavat alaa.
Tarve koulutukselle syntyi siis jälleen elävästä elämästä ja asiakastarpeista.
Työskentelytapojen muutosten ohella maailmaa muokkaavat voimat, jotka ovat hyvin toisenlaisia kuin 20 sitten, kun tietoyhteiskunnan perustusten rakentaminen kävi kuumimmillaan.
”Ilmastonmuutos ja energiakysymykset väistämättä vauhdittavat suurteollisuutemme prosessien modernisointia, pyrkimyksiä hiilineutraalimpaan tuotantoon sekä investointeja vetytalouteen. Näissä käänteissä POHTO on omalta paikaltaan ja osaamisellaan muuttamassa tulevaisuutta”, Räinä kuvailee tämän päivän tilannekuvaa.
Outokummun, Nokian ja Metsä Groupin kaltaisten suurten toimijoiden osaamista ja menestystä ei tietenkään ole voitu rakentaa teoriaperustaltaan keveillä tiedoilla tai koulutuksilla. Koulutustensa pohjatiedot POHTO kerää kaiken tiedon lähteiltä: toimialakohtaisilta kehittämisryhmiltä sekä korkeakoulumaailmasta, ja välit Oulun yliopistoon ovatkin läheiset.
”POHTO on instrumentti, joka muotoilee tiedon palvelutuotteeksi, koulutuksiksi ja kursseiksi. Sytykkeenä toimii asiakasyrityksen tarve kehittää toimintaansa, ja me muotoilemme korkeakoulujen ja kehittämisryhmiemme tuottamasta tutkimustiedosta tarpeeseen vastaavan palvelun”, Oikarinen avaa POHTOn yhteistoimintaa korkeakoulujen kanssa.
POHTO toimii siis tiedon jalostajan roolissa, joskin yliopistomaailman tietoa välitetään asiakkaille hyvin suoraankin: väitöskirjatutkijoiden luentovierailut ovat olennainen osa POHTOn toimintaa.
”Eikö POHTO olekaan kokouskeskus?”
Kansan suussa Pohtolla usein tarkoitetaan Hietasaaressa toiminutta POHTOn kokous- ja majoituskeskusta, mutta ennen kaikkea POHTO on koulutusorganisaatio.
POHTO siirsi toimintansa Hietasaaresta uusiin toimitiloihin vuonna 2021, mitä edelsi vanhojen tilojen myynti vuonna 2017 samoihin aikoihin, kun POHTOn osakkeet siirtyivät säätiöltä yksityiseen omistukseen.
Muuton myötä päättyi myös hotelli- ja kokouskeskustoiminta. Tämä tarkoitti keskittymistä POHTOn ydintoimintaan: osaamisen edistämiseen. Muuttoa edeltäneet vajaat viisi vuotta POHTO vielä toimi vanhoissa tiloissaan Oulun kaupungin vuokralaisena.
Vuodesta 1974 POHTOa palvelleet tilat ovat kuitenkin mielenkiintoinen osa POHTOn ja Oulun seudun kulttuurihistoriaa – ehdittiinhän siellä vuosikymmenten saatossa viettää lukemattomien kokousten lisäksi monet häät, merkkipäivät ja muut oululaisten juhlat.
”Kun POHTOn oppilaitostoiminta päättyi 80-luvun lopulla, päätettiin asuntolat ja ruokala saneerata majoitus- ja ravintolatiloiksi. Se oli hyvä veto siihen aikaan, ja tapahtuma- ja hotellitoiminta muodostivatkin merkittävän osan tulovirrastamme vuosikymmenten ajan”, Räinä muistelee viitaten myös aikaan, jolloin POHTO vielä toimi ammatillisena oppilaitoksena.
Asiakkaiden vanavedessä koko valtakuntaan ja maailmalle
Vaikka Oikarinen ja Räinä myöntävät kaipaavansa vanhan Pohton tunnelmaa, toteavat he muutoksen olleen tarpeellinen.
”Tilat alkoivat olla toiminnallemme liian suuret. Erityisesti korona-aikana ne olivat megasuuret, kun kokoustoiminta ja matkailu olivat jäädyksissä”, Räinä toteaa.
Väljyyden tunteeseen vaikutti sekin, että POHTOn koulutus oli laajentunut koko valtakuntaan asiakkaiden toiminnan laajennuttua. Koulutuksia järjestetään yhä enemmän ympäri Suomea, kun taas tiukasti yhteen paikkaan sidottuun kouluttamiseen yrityksillä on alati vähemmän intoa.
Mutta se ei välttämättä ole huono asia, käy ilmi pohtolaisten puheista. Asiakkaiden toiminnan laajentuminen on merkki menestyksestä ja siitä, että POHTOllakin on tehty oikeita asioita.
Aiemmin mainittujen asiakasyritysten kasvu ensin valtakunnalliseen mittaluokkaan ja siitä maailmanlaajuiseen menestykseen on avannut uusia näkymiä myös POHTOlle.
”Tuttujen asiakkaiden ydinprosessit ovat meille tuttuja ja samanlaisia täällä ja muualla. Osaamisvaatimukset ovat niin ikään yhteneväisiä maasta riippumatta, ja meillä on kyky tuottaa tuo osaaminen myös asiakkaan ulkomaisille ammattilaisille”, Räinä analysoi.
Tutustu POHTOn osaamista luovaan toimintaan: pohto.fi.
- 1972: Pohjois-Suomen Teollisuusopiston säätiön perustamiskirja vahvistetaan 2.11.1972. Mukana perustamisessa joukko keskeisiä Pohjois-Suomen teollisuuselämän toimijoita.
- 1974: Pohjois-Suomen Teollisuusopiston toimitilat valmistuvat ja Pohto aloittaa toimintansa Hietasaaressa.
- 80-luvun loppu: Prosessitekniikan koulutustehdas avataan 80-luvun lopulla.
- 90-luvun alku: Hotelli- ja kokouskeskustoiminta alkaa.
- 1999: Elektroniikkateollisuuden koulutustehdas avataan.
- 2017: POHTOn osakekanta siirtyy säätiöltä yksityiseen omistukseen. Samana vuonna myydään myös Hietasaaren tilat, POHTO jatkaa vuokralaisena.
- 2021: POHTO muuttaa uusiin tiloihin Graniittitielle.