Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille 2023. Näiden palveluiden tuottamisesta vastaa Pohjois-Pohjanmaalla noin 17 000 työntekijää.
Uudistuksen tavoitteena on, että kansalaisille tuotetaan laadukasta ja vaikuttavaa hoidon tarpeeseen perustuvaa palvelua eri puolilla maakuntaa. Palvelurakenteiden yhdenmukaistamista on tehty ja tehdään. Tämä muuttaa osin henkilöstön työtä ja työyksikköä.
Uudistuksiin kuuluvat yhteistoimintamenettelyt. Pohteella on käyty 12 yhteistoimintamenettelyä, joista 11 on ollut irtisanomisperusteisia. Yhteistoimintamenettelyjen kohteena on ollut 4 199 henkilöä, ja irtisanomisperusteiset muutokset ovat koskeneet 1 103 henkilöä. Nämä muutokset on pääosin toteutettu siten, että henkilöt ovat sijoittuneet uusiin tehtäviin.
Irtisanottuja henkilöitä, joiden palvelussuhde Pohteella on päättynyt, on näissä ollut yhteensä 30. Näissä tapauksissa henkilö ei ole ottanut vastaan tarjottua työtä. Yhteistoimintaneuvottelujen tarve jatkunee, kun päätöksiä sote-keskuksista tehdään. Prosessit ovat raskaita sekä esihenkilöille että henkilöstölle ja muutostukea tarvitaan.
Iso kysymys henkilöstön kannalta on palkkaharmonisointi. Sen arvioidaan kestävän 3–5 vuotta siitä, kun uusi palkkausjärjestelmä saadaan käyttöön. Jaossa olleita järjestelyeriä on kuitenkin jo käytetty palkkojen yhdenmukaistamiseen. Tämä työ siis jatkuu.
Henkilöstön saatavuudessa haasteita on ollut eniten sairaanhoitajien, psykologien, sosiaalityöntekijöiden ja lääkäreiden kohdalla. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Hyvän työn ohjelman henkilöstöpulan helpottamiseksi. Alueelliset pilotit testaavat uusia ratkaisuja, ja kehittämistoimia tarvitaan niin koulutuksessa kuin myös vetovoimatekijöihin panostamisessa. Vetovoimatekijä voi olla työterveyshuolto, jota Pohteella ollaan yhdenmukaistamassa.
Yksi esimerkki henkilöstön työn muutoksesta on Tytti-työvuorojärjestelmä. Se huomioi suunnittelusääntöinä työntekijöiden toiveita, osaamista ja työehtosopimuksen ja työaikalain määräyksiä. Lisäksi järjestelmä huomioi työssäjaksamisen tukemisen suosituksia. Palautteet osoittavat ettei järjestelmä huomioi henkilöstön toiveita riittävästi. Tärkeää on, että käyttäjäkokemukset otetaan vakavasti huomioon käyttöönoton edetessä.
Henkilöstö elää muutosten keskellä, kritiikkiä tulee eri tahoilta ja työssäjaksamista koetellaan. Pohde kerää seurantatietoja, tekee kyselyjä ja toimenpiteitä hyvinvoinnin tukemiseksi.
Kyselyissä vahvuuksiksi on koettu lähiesihenkilöiden oikeudenmukainen toiminta ja työyhteisöjen toimiva yhteistyö. Kehittämiskohteita vastausten perusteella ovat esimerkiksi vaikutusmahdollisuudet ja tiedonkulku. Tätä palautetietoa tulee hyödyntää kaikilla hallinnon tasoilla.
Tärkeää on, että Pohteen henkilöstö voi hyvin. Henkilöstön hyvinvoinnilla on vaikutuksensa asiakkaiden palvelun laatuun. Hyvinvoiva työntekijä tuottaa asiakkaalle hyvää palvelua. Siksi Pohteen tulee monin tavoin tavoitella sitä, että se on myös työhyvinvointialue.
Maire Mäki
Pohteen aluevaltuutettu (sd.)