Historiallisen suuret yhteistoimintaneuvottelut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella päättyivät 300 henkilön irtisanomiseen. Tämä on ensimmäinen kerta lähes viidenkymmenen neuvottelun sarjassa, kun henkilöstölle ei voida tarjota korvaavaa työtä, vaan he lähtevät Pohteen palveluksesta kokonaan. Lisäksi henkilöstöä vähennetään eläköitymisen ja määräaikaisuuksien päättymisen kautta.
Irtisanomisilla on työntekijöille merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä vaikutuksia. Tilanne on erityisen raskas hoitoalalla, jossa henkilöstöltä on jo pitkään edellytetty joustavuutta ja vahvaa sitoutumista työhön ja työnantajaan.
Vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu irtisanottaviin. Henkilöstön vähentäminen lisää työssä jatkavien työmäärää ja kuormitusta sekä heikentää työssä jaksamisen edellytyksiä. Samalla riskit asiakas- ja potilasturvallisuudelle kasvavat, sillä työn ja palvelujen tarve eivät vähene samassa suhteessa kuin henkilöstön määrä.
Tulos on valtava pettymys, sillä Pohde on ollut etupainotteisesti viisas ja tehnyt toimenpiteitä, joiden ansiosta irtisanomisilta on aiemmin voitu välttyä.
Yt-neuvotteluiden tuoma epävarmuus omasta kohtalosta on aina henkilöstölle raskas. Vuosien varrella Pohteen hoitajat ovat joustaneet vaihtamalla työtehtäviä, laajentamalla työssäkäyntialueita ja ottamalla vastuulleen työtä, joka on jäänyt vaille tekijää tukihenkilöstön vähentämisen vuoksi. Organisaatiota on uudistettu ja henkilöstövahvuutta kiristetty, mutta nämä toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä.
Leikkausten vaikutukset ovat vasta tulossa näkyviin, ja niiden mittakaava on huomattava. Irtisanomisilla tavoitellut säästöt voivat nopeasti menettää merkityksensä, jos jäljelle jäävien työntekijöiden kuormitus kasvaa kohtuuttomaksi. Samalla palvelujen saatavuus heikkenee entisestään, ja yhä useampi kansalainen joutuu pohtimaan, kuinka päästä pitkissä hoitojonoissa eteenpäin tai miten turvata läheiselleen hänen tarvitsemansa hoiva ajoissa.
Nyt maan hallituksen on aika tunnistaa ja tunnustaa hyvinvointialueilla tehtävän työn arvo ja korvaamaton merkitys. Myös naisvaltaiselle hoitoalalle on löydyttävä maan hallituksen tuki.
Valtion on kannettava vastuunsa peruspalvelujen toteutumisesta. Sen on turvattava lainsäädännöllä ja riittävällä rahoituksella hyvinvointialueiden mahdollisuudet järjestää palvelut sekä huolehdittava valvonnalla siitä, että palvelut ovat laadukkaita ja kaikkien saatavilla.
Mira Kaivorinne, Satu Koivusipilä, Ritva Kujansuu, Mervi Lesonen
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n pääluottamusedustajat Pohteella