Vasemmistoliiton pohjoissuomalaiset kansanedustajat Hanna Sarkkinen, Merja Kyllönen ja Katja Hänninen jättivät keskiviikkona hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien psykoterapiapalveluiden saavutettavuuden parantamista.
Edustajien tiedotteen mukaan vuonna 2020 terapian tarve on yhä entisestään kasvanut. Jonot ovat pitkiä ja psykoterapiapalvelut ovat ruuhkautuneet. Kela-korvauksen piiriin kuuluvia terapeutteja ei tunnu löytyvän tarpeeksi.
– On todellinen ongelma, että terapiaa tarvitsevat ja siihen oikeutetut henkilöt eivät pääse terapiaan. Yhtenä esteenä on pula koulutetuista, Kelan hyväksymistä psykoterapeuteista, toteaa Merja Kyllönen tiedotteessa.
– On tiedossa, että psykoterapeuttikoulutuksen kallis hinta aiheuttaa psykoterapeuttipulaa mutta myös nykyinen sääntely käytännössä estää joitain koulutuksen saaneita terapeutteja tarjoamasta palveluita, Kyllönen jatkaa.
Kelan myöntämää kuntoutuspsykoterapiaa saa noin 50 000 suomalaista. Kelan tukemaa terapiaa voi antaa vain terapeutti, jonka koulutuksen Valvira on hyväksynyt ja terapeutilla tulee olla koulutus siihen psykoterapiamuotoon, jota hän asiakkaalle antaa.
– Meillä on Suomessa valmiita psykoterapeutteja sekä eri suuntauksia edustavia terapeutteja, joihin ei kuitenkaan saa Kelan myöntämää tukea. Tuntuu erikoiselta, että meillä on Suomessa terapeutteja, joiden osaaminen jää järjestelmän ulkopuolelle, vaikka tarve terapeuteista on kova, ihmettelee Katja Hänninen tiedotteessa.
– Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian lisäksi muualla palvelujärjestelmässä kärsitään monin paikoin pulaa mielenterveysosaajista. On selvää, että Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen suunnitelman mielenterveysalan koulutuksen kehittämiseksi ja ammattilaisten saatavuuden turvaamiseksi, Hanna Sarkkinen toteaa tiedotteessa.
Edustajien mukaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta voitaisiin parantaa myös palveluita kehittämällä. Yksi ratkaisu olisi tarjota Kelan tukemaa lyhytterapiaa nykyisen pitkän terapiajakson lisäksi sekä matalan kynnyksen psykososiaalisen tuen ja lyhytterapioiden vieminen perusterveydenhuoltoon. Tämä tarjoaisi edustajien mukaan mahdollisuuden matalamman kynnyksen ja oikea-aikaisen terapiajakson nykyistä huomattavasti laajemmalle joukolle.
– Nykyinen järjestelmä, jossa terapian saaminen viivästyy tai jopa estyy tuottaa inhimillistä kärsimystä ja tulee kalliiksi. On turvattava se, että jokainen saa apua, kun sitä tarvitsee, toteaa Sarkkinen.