Mainos

Poh­joi­sen elin­voi­maa et­si­mäs­sä – pu­hei­siin nou­si­vat kuntien hou­kut­te­le­vuus, osaa­jien löy­tä­mi­nen ja jul­ki­nen talous

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät kokosi viime viikolla yrittäjiä, päättäjiä, vaaliehdokkaita ja elinkeinoelämän toimijoita Elinvoiman menestystekijät -vaalitapahtumamaan. Siellä kuultiin puheenvuoroja ja paneelikeskustelu tulevien alue- ja kuntavaalien tiimoilta.

Pohjoisen elinvoimasta olivat puhumassa LSJ Group Oy:n yrittäjä Marjo-Riitta Määttä (vas.) ja Pro-Kaks Siivouspalveluiden toimitusjohtaja Annukka Kääriäinen.
Pohjoisen elinvoimasta olivat puhumassa LSJ Group Oy:n yrittäjä Marjo-Riitta Määttä (vas.) ja Pro-Kaks Siivouspalveluiden toimitusjohtaja Annukka Kääriäinen.
Kuva: Jaakko Koivukangas

Elinvoiman menestystekijät -vaalitapahtuma herätti runsaasti keskustelua Oulun Technopoliksella. Tulevien tuplavaalien tienoilla yrittäjiä ja päättäjiä puhutti varsinkin kuntien houkuttelevuus, osaavien tekijöiden löytäminen ja julkinen talous.

Tilaisuus alkoi tilannekatsauksella, jossa elinkeinoelämän edustajat jakoivat ajatuksia Pohjois-Suomen taloustilanteesta, infrastruktuurista ja rakentamisesta, investoinneista, ja kansainvälisestä osaamisesta. Puheenvuoroista esiin nousi päätösten tekeminen hallitus- ja valtuustokausien ylitse.

Tilaisuuden loppupuolella päästiin kuuntelemaan paneelikeskustelua, jossa viisi yritysjohtajaa keskusteli alueellisesta elinvoimasta.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen vieraili tilaisuudessa pitämässä viihdyttävän keynote-puheen Suomen taloudesta.

Onnellisuus ei näy taloustilanteessa

Puttonen kertoo, että Suomi on maailman onnellisin kansa, ja se näkyy kymmenissä eri selvityksissä. Valitettavasti onnellisuus ei näy maan taloustilanteessa.

Julkinen velka kasvaa, syntyvyys on romahtanut, huoltosuhde heikkenee ja maansisäinen muuttoliike pienentää kuntia.

Puttonen argumentoi, että jos verrataan Suomea ja Pohjois-Amerikkaa, niin Suomen talousasema on lähempänä perheen taloutta kuin Pohjois-Amerikan.

Tämä johtuu Puttosen mukaan siitä, että bruttokansantuote ei ole kasvussa, suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja syntyvyys on romahtanut ja siitä että Suomi on osa euroaluetta ja ei voi painaa rahaa.

Puttosen puheen otsikko, pitäisikö kunnissa olla huolissaan, on hänen mielestään retorinen kysymys.

"Suomi on kuin keski-ikäinen mies, joka on elänyt hauskan elämän. Se alkaa näkymään veriarvoissa, kolesterolissa ja maksassa."
Vesa Puttonen


”Suomi on kuin keski-ikäinen mies”, Puttonen vitsailee. Suomalainen mies, joka on elänyt hyvän ja hauskan elämän, mutta elämässä tehdyt valinnat alkavat pikkuhiljaa näkymään veriarvoissa, kolesterolissa ja maksassa.

”Lääkäri sanoo, että sinä voit jatkaa noin, mutta kai ymmärrät, että riski ongelmille kasvaa ellet ala muuttamaan elintapojasi.”

Puttonen kysyy, että huvittaisiko meitä maana nyt alkaa miettimään poikkeuksellisiakin toimenpiteitä velkaantumiseen.

Professori Vesa Puttonen sanoo, että suomalaisten onnellisuus ei näy maan taloustilanteessa: julkinen velka kasvaa, syntyvyys on romahtanut, huoltosuhde heikkenee ja kunnat kutistuvat.
Professori Vesa Puttonen sanoo, että suomalaisten onnellisuus ei näy maan taloustilanteessa: julkinen velka kasvaa, syntyvyys on romahtanut, huoltosuhde heikkenee ja kunnat kutistuvat.
Kuva: Jaakko Koivukangas

Mistä elinvoima
tulee?

Yritysjohtajien paneelikeskustelussa LSJ Group Oy:n yrittäjä Marjo-Riitta Määttä kertoo, että alueellinen elinvoima koostuu ihmisistä, jotka toimivat alueella ja yhteistyöstä, jota alueella tehdään.

Keskustelun moderaattorit Sini Salmirinne ja Minna Akimo nostivat esiin tärkeän kysymyksen: Mitä pitäisi konkreettisesti muuttaa, että alueiden elinvoima kasvaisi enemmän?

Skoda Transtechin toimitusjohtaja Juha Vierros nostaa esiin joukkoliikenneratkaisujen tärkeyden. ”Kyse ei ole liikenteestä vaan kaupunkikehityksestä”, Vierros kertoo.

YIT:n aluejohtaja Marko Palonen tuo esiin positiivisen näkemyksen Oulun tulevaisuudesta. ”Vuoteen 2035 asti olemme muuttovoittokunta. Se täytyy käyttää hyödyksi.”

Osaajia ja
koulutusta

Puhetta syntyi myös osaavien tekijöiden löytämisestä ja kouluttamisesta. Vierros kertoo, että sellaista erikoisosaamista mitä tarvitaan ei löydy Suomesta, vaan tekijöitä täytyy houkutella ulkomailta.

”Ammatillinen koulutus on murroksessa. Siihen tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja ja perusteellisia muutoksia”, kertoo Pro-Kaks Siivouspalveluiden toimitusjohtaja Annukka Kääriäinen.

Keskustelua herätti myös tuleva kulttuuripääkaupunkivuosi. VRJ Groupin hallituksen puheenjohtaja ja Infra ry:n hallituksen jäsen Olavi Järvenpää kertoo vuoden 2026 olevan positiivinen rakennusalalle.

”Kaupunki satsaa paljon siihen, ja hankkeiden koot ovat sellaisia, että niihin tarvitaan paljon käsipareja, joka lisää työllisyyttä”, Järvenpää sanoo.

Tilaisuuden järjestivät Infra Pohjoinen ry, Oulun Kauppakamari, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, SKAL, Talonrakennusteollisuus ja Teknologiateollisuus.