Poh­jois-Suo­mes­sa syn­ty­nei­tä tut­kit­tiin: Il­ta­vir­kut kes­ki-ikäi­set kokevat työ­ky­kyn­sä huo­nok­si – viit­tei­tä miesten en­nen­ai­kai­seen työ­ky­vyt­tö­myy­teen

Iltavirkut keski-ikäiset kokevat työkykynsä huonoksi kaksi kertaa useammin aamuvirkkuihin ikätovereihinsa verrattuna, osoittaa Oulun yliopiston tutkimus.

Aamuvirkkuihin verrattuna iltavirkut nukkuivat vähemmän.
Aamuvirkkuihin verrattuna iltavirkut nukkuivat vähemmän.
Kuva: Felix Kerola

Iltavirkut keski-ikäiset kokevat työkykynsä huonoksi kaksi kertaa useammin aamuvirkkuihin ikätovereihinsa verrattuna, osoittaa Oulun yliopiston tutkimus.

Tutkimuksessa saatiin lisäksi viitteitä siitä, että iltavirkuilla miehillä riski ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen voi olla kohonnut. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen väestöpohjainen tutkimus, jossa on selvitetty yksilöllisen kronotyypin yhteyttä työkykyyn ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Ihmiset voidaan jakaa sisäisen vuorokausirytminsä perusteella aamu-, päivä- ja iltatyyppeihin. Kronotyyppi on pitkälti geneettinen ominaisuus, mutta myös ympäristötekijät, kuten päivänvalolle altistuminen, työaikataulut ja perhe-elämä, voivat vaikuttaa siihen.

Aamuvirkkuihin ja päivätyyppeihin verrattuna iltavirkut pärjäsivät Oulun yliopiston tutkimuksessa huonommin kaikilla uneen ja terveyteen liittyvillä osa-alueilla, joita tutkimuksessa selvitettiin. Aamuvirkkuihin verrattuna he nukkuivat vähemmän, kärsivät useammin unettomuudesta ja sosiaalisesta jetlagista. He olivat myös todennäköisemmin naimattomia ja työttömiä. Toisaalta iltavirkuista naisista useampi oli korkeasti koulutettu ja korkeammassa asemassa työelämässä aamu- ja päivätyypin naisiin verrattuna.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että iltatyypeillä on aamu- ja päivätyypin henkilöitä useammin psyykkisiä ja fyysisiä oireita ja sairauksia. Iltavirkut eivät yleensä nukahda tarpeeksi aikaisin, jotta saisivat suositellut 7 tuntia tai enemmän unta normityöpäivinä. Seurauksena on univelkaa, jota nukutaan kiinni vapaapäivinä.

Neljän vuoden seuranta

Neljän vuoden seurannan aikana iltavirkuilla miehillä oli peräti kolminkertainen riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Jatkoanalyyseissä iltavirkkuuden ja eläköitymisen yhteys ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä sen jälkeen, kun analyyseissä huomioitiin nukkumiseen ja työaikoihin liittyvät muuttujat.

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 on eliniän mittainen seurantatutkimus, joka kattaa yli 12 000 vuonna 1966 Pohjois-Suomessa syntynyttä henkilöä.

Lopulliseen tutkimukseen otettiin mukaan 2 672 miestä ja 3 159 naista, jotka olivat vastanneet henkilökohtaista kronotyyppiä selvittävään kyselyyn. Miehistä aamuvirkkuja oli 46 prosenttia, päivätyyppejä 44  ja iltavirkkuja 10 prosenttia. Naisilla vastaavat luvut olivat 44 prosenttia, 44  ja 12 prosenttia.

Valtaosa tutkittavista työskenteli päivätöissä 46-vuotiaana, mutta iltavirkkuja oli enemmän yövuoroja sisältävissä vuorotöissä.

Tutkimus toteutui Oulun yliopistossa Elinikäisen terveyden tutkimusyksikön ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijoiden yhteistyönä. Tutkimusartikkeli julkaistiin äskettäin työterveysalan Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.