Pääkirjoitus

Poh­jois-Poh­jan­maa kääntyi muut­to­tap­pioa­lueek­si, ja se iskee myös Ouluun

Hyvät julkiset palvelut ovat olennainen osa Oulunkin pitovoimaa. Kuva keskustakirjasto Saaresta.
Hyvät julkiset palvelut ovat olennainen osa Oulunkin pitovoimaa. Kuva keskustakirjasto Saaresta.
Kuva: Mikko Halvari

Pohjois-Pohjanmaalla tehtiin vuonna 2025 historiaa, jota ei kannata hehkuttaa: Tilastokeskuksen mukaan maakunnan väki väheni ensimmäistä kertaa tilastohistorian aikana.

Muutos oli vähäinen, 201 henkeä eli 0,05 prosenttia, ja nyt julkistetut ennakkotiedot voivat vielä muuttua. Kokonaiskuva tuskin kuitenkaan muuttuu. Kehitys kulkee maakunnassa väärään suuntaan.

Tähän asti Pohjois-Pohjanmaa on voinut mainostaa itseään kasvavalla, nuorella väestöllä. Nyt ensimmäinen kohta ei enää näytä pitävän kutiaan. Syntyvyydessäkin eli kokonaishedelmällisyysluvussa Keski-Pohjanmaa ja ruotsinkielinen Pohjanmaa olivat viime vuonna Pohjois-Pohjanmaata edellä, ei tosin syntyneiden lasten määrässä.

Vielä karumpi maakuntaa koskeva lukema on se, että maan sisäisessä muutossa Pohjois-Pohjanmaa koki maan suurimman muuttotappion. Muualle Suomeen kaikkosi runsaat 1 800 henkeä, jossa kasvua edelliseen vuoteen 400.

Samaan aikaan Uusimaa veti muista maakunnista vähän yli 7 000, Pirkanmaa vähän yli 2 000 ja Varsinais-Suomi 1 250 henkeä.

Pohjois-Pohjanmaan kokonaisväkiluvun laskun rumemmin esti maahanmuutto. Rajat ylittävä muutto oli vajaat 1 700 henkeä plussalla.

Etelään lähtijät ovat usein nuoria aikuisia. Kyse on sekä mielikuvista että työpaikoista.

Etelä-Suomeen lähtevät herkimmin pohjoisen ulkomaalaiset. He haluavat työpaikan ja yhteisön, johon kokea kuuluvansa, Oulun maahanmuuttopäällikkö Arto Willman huomautti Kalevan jutussa.

Monessa tapauksessa ulkomaalaisperheen toisella aikuisella on Oulussa hyvä työpaikka, mutta muutto tulee eteen, jotta puolisokin saa töitä.

Oulu on pitkään ollut stoppari, joka pidättelee Pohjois-Suomen nuorten muuttoa etelämmäksi. Tämä asema horjuu nyt yksinkertaiseksi siksi, että pysäytettäviä nuoria on pohjoisessa yhä vähemmän.

Ilmastolle emme voi mitään, talouden suhdanteillekin vain vähän. Siksi Oulun investoinnit esimerkiksi kulttuuriin, vapaa-aikaan ja ympäristön viihtyisyyteen ovat kaikkea muuta kuin yhdentekeviä.

Samat hyvät palvelut, jotka sitouttavat kaupunkiin Pohjois-Suomessa syntyneitä, luovat jäämisen halua niin intialaisen tuotekehitysinsinöörin perheelle, keskieurooppalaiselle yliopistotutkijalle kuin somalialaistaustaiselle onnikan kuljettajallekin.

Ei Oululla edelleenkään kehnosti mene. Väkiluku kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan hiukan yli 1 400 hengellä. Lukema jää kuitenkin selvästi jälkeen niin Tampereesta kuin Turustakin sekä Oulun takavuosien kasvuluvuista.

Viime aikoina Oulusta on kuultu monia hyviä uutisia. Kaupungin näkyvyys on vahvistunut, ja uusia rakennushankkeita on liikkeellä. Uusia työpaikkoja pitäisi olla tulossa.

Oulua kohtaan on pohjoisessa myös happamia asenteita. Vahva Oulu on kuitenkin Pohjois-Suomelle paljon parempi kuin vahva Tampere, Turku tai Helsinki.