Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelulupauksissa korostuvat ennaltaehkäisy, vaikuttavat palvelut ja monialainen yhteistyö.
Ennen samassa yksikössä toimineet Iin perhepalvelut on Pohteella jaettu viiden erillisen yksikön alaisuuteen. Samalla on rapautettu malli, joka nimenomaan takasi hyvinvointialueen strategiassa tavoiteltavan ennaltaehkäisevyyden ja vaikuttavuuden.
Olemme Iin perhepalveluissa tehneet tiivistä ja toimivaa monialaista yhteistyötä lapsiperhepalveluiden, lastensuojelun, lastenvalvonnan, vammaispalveluiden, päihdepalveluiden, työikäisten sosiaalityön, lapsiperheiden kotipalvelun, perhetyön ja perheneuvolapalveluiden kesken.
Painopiste on ollut laadukkaassa ennaltaehkäisevässä työssä. Asiakkaan tunteva työntekijä on voinut tehdä joustavasti päätöksen palveluntarpeesta, ja esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua tai perhetyötä on voitu myöntää usein jo seuraavana päivänä palveluntarpeen esille tulosta. Laadukas työskentely on johtanut tilanteeseen, jossa esimerkiksi asiakassiirtoja lastensuojeluun on tarvittu vain vähän, ja lastensuojelulain mukaiset viimesijaiset palvelut, kuten lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle, ovat olleet harvinaisia.
Hyvinvointialue on tuonut asiakastyöhön jähmeitä menettelyjä, kuten niin kutsutun asiakasohjauskäytännön. Päätösvalta palveluntarpeesta on delegointisäännöllä siirretty yksittäisen viranomaisen ulottumattomiin. Välttämätönkin palvelu kiertää mutkikkaan byrokraattisen reitin, jossa sosiaaliviranomainen valmistelee asiakasohjausryhmälle hakemuksen palveluun, odottaa seuraavan asiakasohjausryhmän kokoontumista, esittelee hakemuksensa työryhmälle ja sitten odottaa ryhmän vastausta.
Jo yksin menettelystä aiheutuneesta viivytyksestä seuraa asiakkaan tilanteen vaarantuminen, puhumattakaan tilanteista, joissa viranomaista hyvinvointialueen taholta ohjataan olemaan myöntämättä tarpeelliseksi arvioitua palvelua.
Toiminnan ja päätäntävallan hajauttamista hyvinvointialue perustelee säästöillä, joita se ei todellisuudessa tuo. Yksittäisen huostaanoton vuositason kustannukset ovat 30 000–90 000 euroa, pahoinvoinnin kustannusvaikutukset ovat ylisukupolvisia, eikä inhimillisellä tragedialla ei ole hintalappua. Nähtävissä on, että asiakkaiden tilanteet alueella tulevat kriisiytymään. Työntekijöiden hyvinvointi alueella heikkenee, jo perustettuja työsuhteita ollaan lakkauttamassa ja henkilöstön määrä vähenee.
Olemme hakeutuneet alalle, koska jaamme yhteisen tavoitteen tukea ihmisiä haastavissa elämäntilanteissa ja muutostyössä kohti parempaa. Haluamme tehdä asiakaslähtöistä, inhimillistä ja laadukasta työtä toimivan työyhteisömme tukemana. Motivaatiota syö se tosiasia, että hyvinvointialueen organisaatiossa ei tunnuta panostamme saati näkemyksiämme arvostettavan.
Haluamme esittää syvän huolemme tilanteesta sekä samalla pahoittelut asiakkaillemme, joiden ainutkertaiseen elämäntilanteeseen hyvinvointialueella valitulla toimintatavalla on välittömiä ja kenties lähtemättömiä vaikutuksia.
Riikka Jurvansuu
sosiaaliohjaaja
Kaisa Huttunen
sosiaalityöntekijä
Irina Kantola
psykologi
Elina Kerälä
sosiaalityöntekijä
Jenni Korhonen
päihdetyöntekijä
Hanna Kukkonen
psykologi
Annukka Lapinkangas
perhetyöntekijä
Marjo Manninen
sosiaaliohjaaja
Hanna Rissanen
sosiaaliohjaaja
Elisa Suikka
sosiaalityöntekijä
Marjo Tiiro
sosiaalityöntekijä
Kerttu Viironen
sosiaalityöntekijä