Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei esitä syytteen nostamista ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.) vastaan tämän vuodentakaisesta menettelystä al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamispyrkimyksissä. Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi, ettei edellytyksiä syytteen nostamiselle ole.
– Haaviston menettely tämän pyrkiessä siirtämään konsulipäällikkö Pasi Tuominen toisiin tehtäviin oli kuitenkin hallintolain ja ulkoasiainhallintolain vastaista ja siten moitittavaa, Ojala-Niemelä sanoi.
Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti. Nämä ehdot eivät perustuslakivaliokunnan mielestä täyttyneet.
Lopullisesti asiasta päättää eduskunnan täysistunto perjantaina perustuslakivaliokunnan mietinnön perusteella.
Esitutkinnassa pyrittiin saamaan vastaus siihen, miksi Haavisto oli antanut ulkoministeriön virkamiesjohdolle valmisteltavaksi määräyksen konsulipäällikkö Pasi Tuomisen siirtämiseksi pois konsulipäällikön tehtävistä, vaikka oli jo sitä ennen ottanut häneltä pois al-Holin suomalaisiin liittyvät tehtävät.
Haavisto ja Tuominen olivat olleet eri mieltä siitä, voidaanko suomalaiset lapset kotiuttaa leiriltä ilman valtioneuvoston poliittista päätöstä konsulipalvelulain perusteella. Tuominen ei siihen suostunut.
– Päätöstä Tuomisen siirtämisestä toisiin tehtäviin ei kuitenkaan koskaan tehty eikä Tuominen riitauttanut asiaa, Ojala-Niemelä totesi.
Ulkoministeriön virkamiehet eivät myöskään kertoneet Haavistolle, että tämän toiminta olisi lainvastaista.
Luottamuspula ei kelvannut syyksi
Haaviston kokema luottamuspula ei ollut mietinnön mukaan riittävä laillinen peruste konsulipäällikkö Tuomisen virkasiirron valmistelulle. Haavisto ei myöskään selvittänyt vähäisempiä toimia ennen virkasiirtoa koskevaa toimeksiantoaan.
– Haavisto on käyttänyt harkintavaltaansa ainakin osin hallintolaissa säädetyn tarkoitussidonnaisuuden periaatteen kannalta ongelmallisesti, kun hän antoi toimeksiannon valmistella konsulipäällikön siirtämistä pois tehtävistään ministerin kannasta poikkeavien näkemysten vuoksi, Ojala-Niemelä sanoi.
Haaviston toiminnan moitittavuutta ei voida siten pitää valiokunnan mielestä vähäisenä.
Vihreiden eriävä mielipide
Perustuslakivaliokunnan vihreä jäsen Bella Forsgrén ja varajäsen Mari Holopainen (vihr.) jättivät mietinnöstä eriävän mielipiteen. Se on harvinaista, sillä yleensä valiokunta pyrkii yksimielisyyteen.
Forsgrénin mukaan kuultujen asiantuntijoiden selvä enemmistö oli sitä mieltä, ettei Haavisto menetellyt ratkaisutoiminnassa lainvastaisesti. Haavistolla oli vastalauseen mukaan hyväksyttävä syy pyrkiä siirtämään Tuominen toisiin tehtäviin ulkoministeriön yhtenäisen toimintalinjan varmistamiseksi.
Forsgrenin mukaan valiokunta ei antanut myöskään riittävästi painoa ulkoministerin kansanvälisiin sopimuksiin perustuvalle velvoitteelle toimia al-Holin leirillä olevien suomalaislasten auttamiseksi.
"Tietovuoto oli ikävä"
Myöhään tiistaina julkisuuteen tuli valiokunnan jäsenen Outi Alanko-Kahiluodon (vihr.) valiokunnan hallituspuolueiden jäsenille jättämä sähköposti, jossa hän pyrki taivuttelemaan heitä mietintöluonnosta lievemmän muotoilun taakse. Siitä kertoi ensimmäisenä MTV.
Ojala-Niemelä piti tietovuotoja ikävinä.
– Perustuslakivaliokunnassa ei kukaan edusta omaa puoluetta, vaan tekee harkinnan itsenäisesti. Politiikan viitta heitetään pois valiokunnan ovesta sisään astuttaessa. Valiokunnan jäsenen ei pidä ottaa ohjeita puolueen tai eduskuntaryhmän johdolta, Ojala-Niemelä sanoi.
Hän piti vakavana sitä, että ulkoparlamentaarisesti sanomalehden välityksellä yritetään vuodoilla vaikuttaa asiaan.