Pe­rus­suo­ma­lai­set nousi toi­sek­si suo­si­tuim­mak­si – Puo­luet­ta tut­ki­nut Jo­ki­si­pi­lä: "Vaa­lien kolmen kärki on tie­dos­sa, mutta jär­jes­tys­tä paha en­nus­taa"

Tällä hetkellä perussuomalaisia äänestäisi 19,3 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Puolue ohitti tuloksella pääministeripuolue Sdp:n, jota äänestäisi 18,8 prosenttia vastanneista.

Suosituin on edelleen kokoomus, jonka kannatus kuitenkin putosi Ylen gallupissa yhdellä prosenttiyksiköllä 23 prosenttiin.

Kannatus ei ole tippunut tällä vaalikaudella

Perussuomalaiset on tyypillisesti ollut puolue, joka pärjää huonosti gallupeissa pitkän ajan ennen vaaleja, mutta tekee muutama viikko ennen vaaleja yleensä kovan nousun.

Poliittisen historian apulaisprofessori ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä muistuttaa kuitenkin, että itse asiassa perussuomalaisten kannatus on pysynyt viime vuosina hyvinkin tasaisena.

– Vuoden 2019 vaaleissa vaikutti vuoden 2017 puolueen ja eduskuntaryhmän hajoaminen, joka painoi kannatusta jopa alle kymmeneen prosenttiin ennen vaaleja. Jussi Halla-aho sai kuitenkin koottua joukot vaaleihin, joten kannatus lopulta nousi ihan Sdp:n pintaan, Jokisipilä muistuttaa.

Vuonna 2015 samanlaista kovaa nousua ei ollut, mutta vuoden 2011 jytky on edelleen politiikan tutkijoiden muistissa.

– Sinänsähän tilanne näyttää nyt samalta, että kannatus nousee, mutta se mikä nyt erottaa, on se, ettei perussuomalaisten kannatus ole itse asiassa juurikaan laskenut tällä vaalikaudella. Halla-ahon ja Timo Soinin puheenjohtajakausien aikana kannatus usein sahasi, Jokisipilä sanoo.

Purran aikana kotipesä ollut kunnossa

Kannatustasaisuuteen vaikuttaa Jokisipilän mukaan paitsi nykyisen puheenjohtajan Purran onnistuminen, myös se, että perussuomalaiset on ollut jo kolmen vaalikauden ajan niin sanottujen isojen puolueiden joukossa.

– Purra on myös niin sanotun normaaliajan puheenjohtaja. Soinin kautta ilmentää kannatuksen valtava nousu ja Halla-ahon kautta puolueen kahtiajakautuminen. Purran aikana puolueen kotipesä on ollut kunnossa, Jokisipilä kommentoi.

Perussuomalaiset on onnistunut pitämään kannatuksensa myös kuntavaaleissa.

– Nopeasti muisteltuna puolue oli noin sadassa kunnassa suurimpien puolueiden joukossa, Jokisipilä huomauttaa.

Hänen mukaansa Purran aikana puolueen poliittinen linja ei ole myöskään muuttunut Halla-ahon ajoista.

– Kyllähän moni silloin Purran tullessa puheenjohtajaksi spekuloi, että hän ei vetoa enää puolueen äijäkannattajiin. Sellaista ei ole nyt kuitenkaan ollut näkyvissä, vaan edelleen puolueen kannattajista 70 prosenttia on miehiä, Jokisipilä kertoo.

Tilanne on hänen mukaansa tavallaan peilikuva vihreisiin, joilla on vaikeuksia saada mieskannattajia. Perussuomalaisten tuorein kannatusnousu näyttäisi Jokisipilän mukaan kuitenkin tulleen nimenomaan naisilta.

– Eli Purra on kyllä onnistunut laajentamaan puolueen potentiaalista kannattajakuntaa. Iso kuva on kuitenkin edelleen se, että perussuomalaiset on leimallisesti miesten kannattama puolue.

Hän ei kuitenkaan laittaisi muutenkaan painoarvoa puolueen puheenjohtajan sukupuolelle. Poliittinen linja on tärkeämpi seikka kannattajille.

Kolmen kärjen järjestystä ei voi vielä ennustaa

Jokisipilän mukaan tulevien vaalien kolmen kärki on jo selvä, mutta järjestys ei. Kokoomuksen vaalivoitto ei suinkaan ole vielä betonoitu.

– Kyllähän neljä vuotta sitten näytti tässä vaiheessa siltä, että kokoomus voisi voittaakin vaalit. Sitten tuli hoitajamitoituskeskustelu ja Petteri Orpon puheet desimaaleista, jotka kilpailijat spinnasivat toisin kuin Orpo tarkoitti, Jokisipilä muistuttaa.

Kyse oli hoitajamitoituslaista, jota erityisesti Sdp ajoi. Kokoomuksen Orpon mukaan desimaaleja tärkeämpää olisi mitoittaa hoitajat hoivatarpeen mukaan. Muut halusivat lakiin tiukan desimaalirajauksen.

– Orpon kommenttihan tulkittiin aivan toisin kuin hän tarkoitti. Mutta jälleen olemme tilanteessa, jossa hänelle tulee välillä selittelyn tarve omista kommenteistaan, Jokisipilä sanoo viitaten viimeaikaisiin kommentteihin muun muassa puolustusministeri Antti Kaikkosen perhevapaasta, Sanna Marinin ja Annika Saarikon kiljumisesta sekä varomattomaan twiittiin ohjuksesta, joka aiemmin syksyllä osui Puolan rajalle.

– Kilpailu on nyt niin kovaa, että kenenkään poliitikon ei pitäisi sortua sanomaan asioita, joita joutuu jälkikäteen selittelemään, Jokisipilä huomauttaa.

Halla-ahosta riippuu Rydmanin läpimeno

Kilpailun kovuudesta kertoo myös se, että viime vaaleissakin voittajapuolue Sdp:n ja toiseksi tulleen perussuomalaisten äänten välinen ero oli vain noin 6 000 ääntä.

– Eli käytännössä Wille Rydmanin (ps) saama äänimäärä, Jokisipilä heittää.

Rydman erosi tämän viikon alussa kokoomuksesta ja liittyi perussuomalaisiin.

Hän on ehdolla Helsingissä, jossa perussuomalaiset joutuvat kamppailemaan siitä, saavatko he pitää kolme edustajapaikkaa vai putoaako yksi pois.

– Se riippuu pitkälti Jussi Halla-ahon henkilökohtaisesta äänimäärästä. Viime vaalien äänikuningas veti silloin mukanaan myös Mari Rantasen ja Tom Packalénin, joiden äänimäärät olivat huomattavasti pienemmät kuin Rydmanin silloin kokoomuksessa keräämät äänet, Jokisipilä arvioi.

– Toisaalta myös Orpo on linjannut, että kokoomus hakisi Helsingissä kahta lisäpaikkaa. Ehkä se on enemmänkin vaalien hengennostatuspuhetta, mutta ei se mahdotonta ole. Myös Varsinais-Suomessa puolueella on mahdollisuus viidenteen paikkaan, onhan maakunta puolueen puheenjohtajan kotikenttä ja tyypillisesti ollut kokoomuksen vahvinta aluetta.