Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Per­he­hoi­toa hyö­dyn­ne­tään liian vähän – hy­vin­voin­ti­alueil­la voidaan tehdä paljon per­he­hoi­don osuuden kas­vat­ta­mi­sek­si

Mervi Sinivirta ja Marja Marttila kirjoittivat (Kaleva 23.3./Luijalta) siitä, kuinka laitos ei ole vakavasti päihteillä oireileville nuorille otollinen kasvuympäristö. Laitoshoidossa nuori altistuu useille eri ongelmille, jotka voivat pahimmillaan syventää nuoren päihdeongelmaa.

Perhehoito on ensisijainen vaihtoehto kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille lastensuojelulain ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan. Silti Suomessa sijoitetaan laitoshoitoon lapsia, joille perhehoito olisi parempi vaihtoehto. Luvattomat poissaolot, jotka ovat suuri turvallisuusriski lapsille ja kallis ongelma laitoshoidossa, ovat vähäisiä perhehoidossa. Perhehoidosta puuttuu myös samanikäisten, samalla tavalla oirehtivien lasten joukko.

Perhehoitoon soveltuvista lapsista vallitsee monenlaisia, jopa virheellisiä käsityksiä. Suomessa erityisesti 13–17-vuotiaiden nuorten huostaanotot ovat lisääntyneet, ja valtaosa heistä sijoitetaan lastensuojelulaitoksiin. Perhehoitoon voidaan sijoittaa muitakin kuin pieniä lapsia.

Lapsen sijoittamisen lähtökohtana tulee aina olla se, mitä jokainen lapsi tarvitsee taustastaan riippumatta: kodin ja pysyvät, turvalliset kiintymyssuhteet. Perhesijoituksen onnistuminen ei ole kiinni yksin lapsen ominaisuuksista, vaan siitä, millaista tukea lapsi, hänen vanhempansa, ja perhehoitajat saavat. Tarpeisiin räätälöity ja säännöllinen tuki mahdollistaa perhehoidon myös haastavammin oireileville lapsille.

"Perhehoito on vahvasti tuettunakin selvästi edullisempaa kuin laitoshoito."

Perhehoidon osuus on ollut laskussa jo ennen hyvinvointialueita: vuonna 2023 osuus on ollut enää 42 prosenttia. Alueelliset erot ovat suuria, ja kehitys huolestuttava. Hyvinvointialueilla voidaan tehdä paljon perhehoidon osuuden kasvattamiseksi. Ajatus siitä, voidaanko lasta hoitaa perhehoidossa, on käännettävä siihen, miten lapsen hoitaminen perhehoidossa saadaan onnistumaan.

Lapsen sijoittaminen perhehoitoon tulee aina ottaa lähtökohdaksi. Vahvasti tuettua perhehoitoa tulee hyödyntää, koska ainoastaan perinteisen perhehoidon avulla tilanne ei muutu. Tarvitaan moninaisia keinoja ja eri perhehoidon toimijoiden vahvaa yhteistyötä.

Lastensuojelun sijaishuollon palvelut aiheuttavat hyvinvointialueille merkittävän osan lastensuojelun kustannuksista. Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kustannukset ovat jatkuvasti kasvaneet ja ovat kansallisesti vuositasolla jo noin 1,2 miljardia euroa. Kustannuksista yli 70 prosenttia kohdentuu sijaishuoltoon.

Hallituksen viime viikolla julkaistut sote-leikkaukset kohdistuvat myös lastensuojeluun. Hyvinvointialueilla on alati tiukentuvassa taloustilanteessa tärkeää miettiä perhehoidon roolia myös taloudellisesta näkökulmasta. Perhehoito on vahvasti tuettunakin selvästi edullisempaa kuin laitoshoito.

Tarvitsemme muutosta yhteisessä ymmärryksessä perhehoidon mahdollisuuksista. Muutos edellyttää uudistumista ajattelussa ja toiminnassa hyvinvointialueilla. Nyt on sen aika.

Katja Halonen

sijaishuoltopalveluiden johtaja, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy