Parin viikon loma al­taas­ta on vuoden kovin paikka – Viime vuonna lä­pi­mur­ton­sa tehneen Laura Lah­ti­sen mo­ti­vaa­tio kesti ko­ro­na­vi­ruk­sen ai­heut­ta­man epä­var­muu­den


Uimari Laura Lahtinen urakoi harjoitusviikkoja pienryhmässä.
Uimari Laura Lahtinen urakoi harjoitusviikkoja pienryhmässä.
Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva

Uintilupaus Laura Lahtinen joutuu ensi viikolla malttamaan mielensä, jotta antaisi keholleen lepoa kevään kovan harjoitusjakson jälkeen. Valmentaja Matti Mäen mielestä loma-ajat ovat hänen suojatilleen kaikkein hankalimpia, ja nyt edessä on parin viikon tauko allasharjoittelusta.

– Pidän urheilusta ja treenaamisesta aivan hirveästi. Minulla on ollut lapsesta asti ilo liikkua, Lahtinen kertoi alkuviikolla STT:n haastattelussa.

Keskiviikkona 17 vuotta täyttäneen Lahtisen kesän ohjelma teki vapaauinnin volttikäännöksen koronaviruksen takia. Kesäkuussa hänen oli määrä harjoitella Barcelonan lämmössä kohti Tokion olympialaisia.

Lahtisen motivaatio ei murentunut, vaikka arvokisoihin tähdänneen harjoittelun kiintopiste siirtyi vuodella. Lahtinen ahnehti kilometrejä ja hioi tekniikkaa yhdeksän uimarin ja yhden valmentajan pienryhmässä, jossa jokaisella oli oma rata Mäkelänrinteen hallissa.

Kesäkuun alussa säännöt muuttuivat, ja Helsingfors Simsällskap -seuran muita uimareita liittyi urheiluakatemian uimarien joukkoon. Ryhmä pulahtaa arkiaamuisin altaaseen kello seitsemän.

Allastreenien lisäksi Lahtisen ohjelmassa on kuivaharjoittelua, joten treeniä kertyi normaalisti 30 tuntia viikossa.

– Teemme töitä tulevaisuutta kohti, Mäki korosti.

Valmentaja ja uimari lisäävät harjoitteluun yhden uuden asian kerrallaan. Seuraava askel on kehon totuttaminen hierontaan, ja jatkossa Lahtinen aikoo viilata jo hyvässä mallissa olevia ravintoasioita.

Viime kesänä Lahtinen murtautui kotimaiseen uintikärkeen, kun hän ylsi 16-vuotiaana pitkän radan MM-kisoissa 16 parhaan välieriin 200 metrin perhosuinnissa. Etelä-Koreassa Lahtinen ui Suomen ennätyksen perhosuinnin lisäksi 400 metrin vapaauinnissa.

– Pystyin uimaan rennosti ja uskalsin nauttia kisaamisesta, Lahtinen muisteli.

Lahtisen kehitys huomattiin myös lajipiirien ulkopuolella, sillä urheilija-apurahojen jaossa hän nousi Jenna Laukkasen ja muiden Suomen kärkiuimarien tasolle. Lahtiselle 10 000 euron apuraha on tuntuva apu kisapukujen ostoon ja harjoitusmaksujen kattamiseen.

"Nyt tiedän, että pystyn uimaan hyvin, vaikka kropassa on vähän väsymystä."
Laura Lahtinen

Lahtinen nimesi uransa päätavoitteeksi 2024 Pariisin olympialaiset, joten Tokio 2021 on välitavoite. Tokioon päästäkseen hänen on parannettava 200 metrin perhosuinnin aikaansa parilla sekunnilla. Lahtisen SE on 2.10,39, ja olympialaisen A-tulosraja 2.08,43. B-rajan Lahtinen on jo saavuttanut.

– Kahden sekunnin parantaminen ei tunnu kaukaiselta, kunhan pystyn pitämään sen tekniikan, jolla uin treeneissä, viime vuodesta kehittynyt Lahtinen sanoi.

Lahtinen sai viime kesästä paljon tietoa tulevia kisakausia varten. Hän urakoi ennen aikuisten 2019 MM-kisoja pronssimitalin tuoneet nuorten EM-kisat ja leireili kaksien arvokisojen välissä. Rupeama osoittautui toimivaksi.

– Nyt tiedän, että pystyn uimaan hyvin, vaikka kropassa on vähän väsymystä, Lahtinen kertoi.

MM-altaassakin hän ui esimerkiksi 800 metrin vapaauinnin alkuerät vain saadakseen tekemistä ennen Suomen sekauintiviestiä.

Gwangjun MM-onnistumiset perustuivat tarkkaan pohjatyöhön. Uimari loi valmentaja Mäen kanssa kisataktiikat, ja Urhea-urheiluakatemian psykologi Laura Koivusalon kanssa Lahtinen työsti mielikuvien avulla tunteita, joita uidessa tuntee.

– Minun on vaikea keskittyä suorituksen aikana mihinkään. Saan itsestäni paremmin irti, kun mietin vaikka ensimmäisellä vinstalla (50 metrillä), että pitää malttaa ja uida rennosti. Lisäksi pitää miettiä rytmiä ja kiihtyvää vauhtia, jotta viimeinen vinsta tulee kaikkein kovinta vauhtia, Lahtinen kertoi.

On hämärän peitossa, koska Lahtinen pääsee kokemaan kisatuntemuksiaan seuraavan kerran. Arvokisoja uimareilla ei ole ennen ensi kevättä, sillä myös joulukuiset lyhyen radan MM-kisat peruuntuivat. Harjoittelusta nauttivaa Lahtista tauko ei haittaa.

– Voin tehdä syksyä kohti paljon peruskuntoa ja tekniikkaa, Lahtinen iloitsi.

Fakta

Perhe muutti uinnin takia

Maajoukkueuimari Laura Lahtisen perhe on tehnyt esikoisensa vuoksi isoja muutoksia elämässään. Ensin perhe muutti tyttären uinnin takia Kemistä Ouluun ja vuonna 2017 Helsinkiin.

Mäkelänrinteen urheilulukiossa vuosi sitten aloittanut Lahtinen on jo sopeutunut pääkaupunkiin. Kaveripiiri on vakiintunut, ja välimatkat sujuvat kevyesti pyöräillen. Vanhemmatkin löysivät työpaikat, ja pikkusisko aloitti kolme vuotta sitten alakoulun Helsingissä.

Lahtinen harjoittelee Helsingissä Helsingfors Simsällskap (HSS) -seuran päävalmentajan Matti Mäen opissa, mutta Mäki kehuu Oulussa Juha Juopperin johdolla hankittua harjoituspohjaa.

Lahtinen keskittyy uinnissa perhosuintiin, vapaauintiin ja rintauintiin. Selkäuinnin harjoittelu oli määrä aloittaa syksyllä Tokion olympialaisten jälkeen, mutta Tokion kisojen siirtyminen ensi vuoteen rukkaa suunnitelmaa.

Lahtisella on aikuisten pitkältä radalta kaksi Suomen ennätystä, jotka molemmat syntyivät viime kesänä aikuisten MM-uinneissa. 200 metrin perhosessa SE on 2.10,39 ja 400 metrin vapaauinnissa 4.16,43.