Kuuntele radiohaastattelu: Miten työharjoittelussa voittaa sekä harkkari että työpaikka, Teppo Räisänen?
Oulun ammattikorkeakoululla on tärkeä tehtävä tuottaa osaamista ja osaajia Pohjois-Suomen yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Työelämän vaatimusten ja alueen osaamistarpeen kartoittaminen on oikeastaan koko ammattikorkeakoulutuksen lähtökohta, jonka mukaisesti opetussuunnitelmia tehdään ja nuoria osaajia valmistetaan työurille.
Oulun ammattikorkeakoulun ICT- ja viestintäalan kehittämispäällikkö Teppo Räisäsen mukaan työharjoittelulla on tässä käytännönläheisessä oppimisessa valtava rooli: se on usein nuoren ensimmäinen askel työelämään.
”Työharjoittelu on pakollinen osa opintoja, ja sen aikana tapahtuva ammatillinen kasvu on älyttömän iso. Todennäköisesti nuori oppii muutamassa kuukaudessa yrityksessä enemmän kuin sitä edeltävänä aikana luokkahuoneessa”, Räisänen korostaa työelämäkokemuksen merkitystä.
Harjoittelu on firmoille kuin riskitön rekry
Harjoittelu on äärimmäisen tärkeä osa ammattikorkeakouluopintoja, mutta viime vuosina opiskelijoilla on ollut kasvavissa määrin haasteita harjoittelupaikan löytämisessä. Räisäsen mukaan ilmiö ryöpsähti koronavuosina, ja sittemmin sitä on pitkittänyt tekoälyn kehitys.
”Korona-aikana firmat eivät voineet ottaa harjoittelijoita, kun työtä tehtiin etänä eikä kukaan voinut ohjata harjoittelijoita. Sen jälkeen tuli tekoäly, joka ratkoo ja automatisoi tosi hyvin sellaisia ensimmäisiä, harjoittelijoille sopivia junioritason työtehtäviä”, Räisänen taustoittaa.
Tulevaisuuden osaajan ottaminen harjoitteluun on kuitenkin fiksu veto, sillä harjoittelijat tuovat mukanaan jotain, mitä tekoäly ei.
”Parhaimmillaan harjoittelija kehittää yrityksen toimintaa merkittävästi. Hän tuo koulusta mukanaan alan uusimpia ajatuksia esimerkiksi juuri tekoälystä: miten sitä tuolla maailmalla käytetään ja mitä sillä voi tehdä. Nuorissa se voima ja osaaminen on”, Räisänen nyökkää.
Oamk onkin mukana Pohjoisen tulevaisuus -kampanjassa, jossa haastetaan alueen yritykset tarjoamaan nuorille mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään. Ideaalitilanteessa harjoittelusta saa alkunsa pitkä yhteistyö, josta hyötyvät niin nuori, yritys kuin laajemminkin pohjoinen elinkeinoelämä, kun työmarkkinoille pääsee uusia osaajia.
”Jos kaikki menee niin kuin on paperilla suunniteltu, opiskelija on ensin yrityksessä harjoittelussa ja tekee sinne sitten opinnäytetyön. Siinä kohtaa hän on melkein vuoden pyörinyt yrityksen tiloissa ja kuuluu käytännössä jo kalustoon. Siitä ei ole enää pitkästi siihen, että hän voisi saada yrityksestä ensimmäisen työpaikkansa.”
Silloin nuori osaaja saa näytönpaikan, kun taas yritys mahdollisuuden rauhassa tutustua nuoreen tekijään, jonka kehittymistä se voi ohjata ja jalostaakin. Kenties harjoittelijasta kasvaa lopulta yrityksen avainpelaaja.
”Mitä enemmän yritys pystyy harjoitteluun panostamaan, sitä enemmän siitä varmasti saa irti. Jos harjoittelu on hyvin suunniteltu, ei harjoittelijan ohjaamiseenkaan mene tolkuttomasti aikaa”, Räisänen kiteyttää harjoittelun menestysreseptin.
Oamk auttaa sopivan harjoittelijan löytämisessä
Oamk tahtoo tehdä mahdollisimman helpoksi sen, että nuori osaaja ja yritys löytävät toisensa.
”Kaikki alkaa siitä, että yrityksellä on harjoittelijalle jotain mielekästä tekemistä. Sen jälkeen voikin oikeastaan olla jo meihin yhteyksissä”, Räisänen hymyilee.
Räisänen täsmentää, että asiassa päästään etenemään sujuvimmin, jos ennen yhteydenottoa on jo mietitty, milloin, millaisiin tehtäviin ja montako harjoittelijaa yritys tarvitsee ja kuka heidän harjoitteluohjaajansa on. Räisänen kuitenkin vakuuttaa, että Oamkin päässä osataan kyllä kysyä oikeat, tarkentavat kysymykset ja viedään aktiivisesti prosessia eteenpäin.
Tärkeintä on ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä: sopiva ratkaisu löytyy usein keskustelemalla. Tällöin tekijä voi löytyä myös sellaisiin tehtäviin, joissa monialainen osaaminen ja ymmärrys ovat toivottavia.
”Meillä on esimerkiksi paljon alanvaihtajia, joilla on soten koulutus ja jotka opiskelevat nyt ICT:tä siihen rinnalle”, Räisänen valaisee.
”Ei siis mitään muuta kuin rohkeasti meille viestiä vaan. Opiskelijoita on kuitenkin sen verran paljon, 10 000, niin kyllä meiltä löytyy teidän firmaan juuri se sopiva tyyppi”, Räisänen kannustaa.