Oulussa ehditään hädin tuskin pureksia valmiiksi ensi viikoksi odotettu areenapäätös, kun suussa polttaa jo uusi kuuma peruna.
Yliopiston hallitus päättää marraskuun lopun kokouksessaan siitä, missä yliopisto tulevaisuudessa sijaitsee.
Hyvästelläänkö Linnanmaa?
Keskitytäänkö vain Kontinkankaalle?
Löytyykö keskustasta aivan uusi sijainti?
Yliopiston kiinteistöstrategia ei sanaparina sinänsä herätä isoja intohimoja. Kun yliopisto vuonna 2020 julkisti tahtonsa rakentaa Raksilan markettien paikalle kampuksensa, heräsi ennennäkemättömän vilkas keskustelu.
Linnanmaan puolustajat järjestäytyivät. Pro Linnanmaa -yhdistys kävi ankaraan taistoon yliopiston pitämiseksi alkuperäisillä sijoillaan. Muuttoa vastustava adressi keräsi 7000 allekirjoittajaa.
Oulun kaupunginhallitus puhalsi kiihtyneen pelin poikki keväällä 2022. Yliopiston Raksila-haaveiden päälle vedettiin henkselit.
Se ei ratkaissut yliopiston kiinteistöpulmia. Yliopiston hallitus valtuutti seuraavan vuonna silloisen rehtorin Jouko Niinimäen hakemaan vaihtoehtoisia tiloja kaupungin kanssa yhteistyössä.
Tämän vuoden kesäkuussa yliopiston hallitus linjasi tahtotilansa. Tiloja tarvitaan nykyistä vähemmän ja ne eivät saa maksaa nykyistä enemmän. Tilojen tulee tukea nykyistä paremmin tutkimusta ja opetusta.
Jatkovalmisteluun lähti kolme vaihtoehtoa.
Ensimmäisessä yliopiston toiminnot kootaan uudelle kampukselle Kontinkankaalle. Tilojen määrä kutistuisi nykyisestä 40 prosenttia.
Toisessa skenaariossa peruskorjattaisiin osa Linnanmaan tiloista ja lisäksi rakennettaisiin uutta tilaa Kontinkankaalle. Tilavähennys nykyiseen verrattuna olisi 28 prosenttia.
Kolmannessa vaihtoehdossa on jokerikortti. Rakennetaan uusi kampus Kontinkankaalle ja yksi uusi johonkin uuteen paikkaan lähemmäksi Kontinkangasta kuin nykyinen Linnanmaan kampus. Tilavähennys nykyiseen verrattuna olisi 39 prosenttia.
Avoimeksi jää se, jätetäänkö Linnanmaalle kokonaan hellät hyvästit vai ei. Lisäksi auki on se, löytyykö vielä joku kolmas sijainti.
Selvää taas on se, että Kontinkankaalle rakennetaan uutta.
Yhtä lailla selvää on se, että edessä on taas kiivas kansalaiskeskustelu.
Miksi? Eikö yliopisto itse voi päättää toimitiloistaan?
Totta kai voi. Ensi sijassa päätös on yliopiston omissa käsissä.
On se silti muidenkin asia.
Yliopisto toiminta rahoitetaan pääosin verovaroin. Se tekee siitä meidän kaikkien asian.
On tärkeämpikin syy. Yliopistolaisia – opettajia ja opiskelijoita – on niin paljon, että sijoittumisella on laajoja vaikutuksia kaupungin toimivuuteen. Se on siksi kaikkien kaupunkilaisten asia.
Se vaikuttaa kiinteistöjen ja asuntojen arvoon eri puolilla kaupunkia. Se vaikuttaa palveluiden sijoittumiseen. Se vaikuttaa liikennevirtoihin. Se vaikuttaa keskustan katunäkymiin ja elinvoimaan. Se vaikuttaa yliopiston vetovoimaan.
Riippumatta siitä, mitä yliopiston hallitus marraskuun lopussa linjaa, odotettavissa on ankara kansalaiskeskustelu. Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, se poukkoilee kuin popcornit kattilassa.
Samaan pataan sopii keskustelu monitoimiareenasta. Sillä on myös isot vaikutukset kaupunkikuvaan.
Hyvä niin. Kansalaisilla on oikea aika vaikuttaa asioihin jo ennen kuin kaavoitus käynnistyy.
Tärkeän pohjan keskustelulle tarjoaa se, että yliopisto ja kaupunki pystyvät antamaan selkeät ja kestävät perustelut ratkaisuilleen. Löyhät perustelut ovat bensaa liekkeihin.
Yksi on jo varmaa. Yliopisto lupaa perustaa Oulun keskustaan ainakin jonkinlaisen tieteen olohuoneen. Siellä yliopisto olisi läsnä paitsi omalle väelle niin kaikille kaupunkilaisille.
Siihen on vaikea keksiä hyviä vastaväitteitä. On kaikkien etu, jos yliopisto näkyy keskustan katukuvassa ainakin olohuoneen verran nykyistä enemmän.