Suomen Päärataryhmä esittää Liminka–Ylivieska-välin kaksoisraideosuuksien suunnittelun aloittamista.
Päärataryhmä on kokoontunut tänään Helsingissä ja julkistanut Päärata 2060 -strategian. Sen tavoitteena on kehittää koko Päärata kaksiraiteiseksi, lisäksi Helsinki–Tampere-väli vähintään kolmiraiteiseksi.
Mukana julkistamistilaisuudessa oli Päärataryhmän varapuheenjohtajana toimiva suunnittelujohtaja Markus Erkkilä Pohjois-Pohjanmaan liitosta.
– Ylivieska–Oulu-välillä matkustajamäärät ovat kasvaneet viime vuosina suhteellisesti kaikkein eniten. Yksiraiteisella osuudella radan häiriöherkkyys on suuri ja liian pitkät kohtauspaikkavälit aiheuttavat ongelmia.
– Tämän takia Liminka–Ylivieska-välille tarvitaan kaksoisraideosuuksien suunnittelun aloittamisesta, Erkkilä kommentoi tiedotteessa.
Erkkilän mukaan Pääradan kehittämisestä on puuttunut selkeä pitkän tähtäimen tavoite, vaikka rata on Suomen liikennejärjestelmän selkäranka.
– Viime vuosina liikennepolitiikan palstatilan ovat vallanneet erilaiset megahankevisiot. Niitä tarvitaan, mutta niistä puhuttaessa unohtuu usein se, että lähes kaikki raideliikenteen hankkeet pohjautuvat toimivaan Päärataan ja sen kykyyn kytkeä eri osat Suomea yhteen.
– Tämän takia vähintään kaksiraiteinen Päärata tulee tunnistaa kaikissa tilanteissa tarvittavana pitkän ajan kärkihankkeena, Erkkilä kommentoi tiedotteessa.
Pääradan täysi potentiaali jää Päärataryhmän mukaan nykyisellään hyödyntämättä.
Pääradan kunnossa, kapasiteetissa ja palvelutasossa on parantamisen varaa, sillä koko radan pituudelle on kertynyt investointi- ja korjausvelkaa.
Suomen Päärata on 800 kilometriä pitkä ratayhteys. Tampereen ja Tornion välillä on 600 kilometriä yksiraiteista rataa. Yksiraiteista rataa kuvataan tiedotteessa häiriöherkäksi ja välityskyvyltään puutteelliseksi.
Osaan ongelmista tarvitaan järeitä infrahankkeita, mutta moneen riittävät pienet ja kustannustehokkaat toimenpiteet.
Sen lisäksi, että koko rata halutaan kaksiraiteiseksi ja osa vähintään kolmeraiteiseksi, tavoitteena on täydentää Päärataa Lentoradalla ja Tampereen läntisellä oikoradalla.
Tavoitteena on lisäksi parantaa kansainvälisiä yhteyksiä. Saavutettavuutta tavoitellaan eurooppalaisella raideleveydellä ainakin Torniosta Ouluun ja Rovaniemelle asti.
Päärata on myös osa eurooppalaisia yhteyskäytäviä ja tärkeä väylä Suomen viennille satamayhteyksien kautta. Radan tehtävä on turvata Suomen huoltovarmuutta.
Kansainvälisten yhteyksien täysi potentiaali edellyttää sitä, että Päärataa kehitetään ja parannetaan ensin merkittävästi.
Suomen Päärataryhmä esittää, että Päärataa kehitetään kansainväliseksi liikennekäytäväksi täydentämällä Tornio–Haaparanta-yhteyttä. Mahdollisuuksia on kolme, ja niitä kutsutaan Megahankkeiksi. Nämä yhteydet ovat Pääradan jatketta.
Yksi vaihtoehto on Helsinki–Tallinna-tunnelin ja Tampere-Varsova-ratakäytävän toteutuminen. Toinen vaihtoehto on Vaasan ja Uumajan välinen kiinteä yhteys ja Pohjoismaat yhdistävä liikennekäytävä, kolmas Kolari–Kiiruna-ratayhteys sekä Tunturiradan yhteys Narvikiin.
Kansainvälinen yhteys avaisi mahdollisuudet myös merkittävään EU-rahoitukseen.
Päärataryhmän mukaan hankkeiden toteutumiseksi tarvitaan yhtenäinen valtakunnallinen viesti ja tahtotila siitä, miten Suomi kytketään osaksi Eurooppaa ja kuinka raideleveyssiirtymää ensimmäisen eli Oulua ja Rovaniemeä koskevan vaiheen jälkeen jatketaan.
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii ryhmän mukaan hallituskaudet ylittävää yhteistyötä ja sitoutumista.
Päärataryhmän kanta on, että radan kehittämistä esitetään riittävän isoina ja pitkäjänteisinä kokonaisuuksina.
Rataverkko tulee siis huomioida kokonaisuutena. Kehittämiskohteiden jatkuvuus tulee myös tunnistaa ja priorisoida.
Tulevien vuosien kärkitoimenpiteisiin kuuluu, että pääradan peruskorjaus ja kehittämisen jatkuminen turvataan hallitusohjelmissa, Liikenne 12:ssa ja liikennepolitiikassa.
Lisäksi lentoradan suunnittelu tulisi saattaa toteutusvalmiuteen ja päätös toteuttamisesta tehdä.
Ryhmä huomauttaa, että hankkeet eivät kilpaile keskenään vaan tukevat toisiaan. Etelä-Suomen pullonkaulojen poistaminen hyödyttää myös Pohjois-Suomea.
Päärataryhmään kuuluu 20 organisaatiota: kuntayhtymiä, keskuskaupunkeja, kauppakamareita ja satamia. Sen tavoitteena on varmistaa Päärajan ja liityntäratojen kehittäminen koko maan läpäisevänä runkoväylänä.
Oikaisu 16.4. kello 15.43: Korjattu kuvatekstistä kohta, jossa virheellisesti luki, että koko Suomen rataverkosto on 800 kilometriä pitkä, josta suurin osa eli 600 kilometriä on yksiraiteista. Tosiasiassa Suomen Päärata on 800 kilometriä pitkä ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnan, Tampereen, Seinäjoen, Kokkolan ja Oulun kautta Tornioon. Tampereen ja Tornion välillä on yli 600 kilometriä yksiraiteista rataa.