Kestävä kehitys on nyky-yhteiskunnan keskeisimpiä ja tärkeimpiä käsitteitä. Sen määrittelyssä on oleellista vaatimus seuraavien sukupolvien oikeudesta tyydyttää kohtuulliset tarpeensa. Meillä ei ole oikeutta tuhlata ja käyttää kohtuuttomasti maapallon voimavaroja. Vaikeatako?
Päättäjien on aina ollut lähes ylivoimaista tehdä vaalikauden ylittäviä kauaskantoisia päätöksiä. Tietysti on paljon helpompaa askarrella lähihetken kysymysten parissa kuin pohtia tulevaa, vaikka se on lasten ja nuorten kannalta elintärkeää.
Kestävä kehitys on upoksissa Oulussa. Syitä löytyy varmaan paikallispoliitikoista ja virkamiehistä? Strategioissa, visioissa ja ohjelmissa kaikki kalskahtaa hienolta. Aivan niin kuin pankkien, osuustoimintaliikkeiden, rakennusliikkeiden ynnä muiden "papereissa" ja nettisivuilla. Tottahan toki kaikki vannovat kestävän kehityksen nimiin. Käytännön tasolla toimitaan sitten kestämättömästi – autuaasti unohtaen jopa lait. Puretaan täysin kunnostettavissa olevia rakennuksia (entinen kauppaoppilaitos). Entäpä Osuuspankin talon "korottaminen"? Yliopistolle ei kelpaa Linnanmaan rakennukset!
Kaikkein raflaavin esimerkki on tietysti Terwa Tower -hotelli kirjaston parkkipläntille, Oulun perinteiseen tori- ja suistomiljööseen. On uskomatonta, että hanke selvisi virkamieskoneiston läpi ilman mainintaakaan kestävästä kehityksestä, sen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta merkityksestä.
Ilmeisesti samat virkamiehet vetivät valtakunnallista Kestävä kaupunki -ohjelmaa (2018–2023) ja veivät samanaikaisesti eteenpäin tornihanketta. Nyt nämä virkamiehet hokevat huulet mutrulla Jaatisten nimeä ikään kuin kyseessä olisi pyhäinjäännös. Eihän 50 vuoden takainen jäänne voi sivuuttaa nykylainsäädäntöä eikä Suomen ja Oulunkin sitoutumista kestävän kehityksen periaatteisiin.
Nyt on saatu "välipäätös" hallinto-oikeuden hylätessä valitukset. Oikeus totesi lain ehtojen täyttyvän. Jos kestävä kehitys on yhteiskunnassamme tärkeä, niin sen ehdot eivät täyttyneet alkuunkaan. Hallinto-oikeus sentään myöntää kyseessä olevan valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimiljöön. Silti pienelle parkkipaikalle saisi sijoittaa tornihotellin.
Muuten olen samaa mieltä Kalevan pääkirjoituksen (10.7.) kanssa siitä, että mahdollisen rakentamisen aloittaminen ei saa sotkea kulttuuripääkaupunkivuotta.
Pari "enemmistöajattelijaa" väitti minulle, että Terwa Towerissa on kyse Oulun kehittämisestä. Mielestäni hotellitornilla ei ole juuri mitään tekemistä Oulun kehityksen kanssa. Kysehän on Arinan bisnesedusta, jonka valtuusto siunasi. On sinänsä merkillistä, miten helposti Arina saa päättäjien enemmistön siunauksen pyyteilleen, vaikka ne eivät täytä kestävän kehityksen vaatimuksia – ei Arinan hallintoneuvoston eikä aiotun grynderin eikä Oulun kaupungin.
Olen 40 vuotta odottanut, että Oulun valtuustoon tulisi uusia nuoria valtuutettuja, jotka ymmärtäisivät ajatella valtuustokausien yli. Aina olen pettynyt: uudet ovat jämähtäneet vanhojen kelkkaan. Nyt valtuustossa on yli 20 uutta valtuutettua. Joukossa varsin nuoriakin. Uusia valtuutettuja on kehuttu – jopa Kalevan pääkirjoitusta myöten – tuoreista näkemyksistä. Jospa nyt vihdoin olisi aika ajatella ja ajaa tulevien sukupolvien kohtuullisia etuja yli vaalikausien. Sitä sanotaan kestäväksi kehitykseksi.
Veikko Ervasti
vanha toisinajattelija, Oulu