Perjantaina aurinko on paistanut Pohjois-Suomessa ja helleraja on mennyt rikki myös Oulussa.
Ilmatieteen laitoksen Kaukovainion havainnointiasemalla on perjantaina kello kolmen aikaan iltapäivällä mitattu yli 26 asteen lämpötila. Suomessa voidaan puhua helteestä, kun lämpötila nousee yli 25 asteeseen.
Osassa Eurooppaa helleaaltoja on koettu jo toukokuun alusta. Ranskassa rikottiin lämpöennätyksiä ja ihmisten kerrottiin kuolleen kuumuuden vuoksi.
Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) asiantuntijan Aleksandra Kazmierczakin mukaan monet Euroopan maat ovat varautuneet suhteellisen hyvin helleaaltojen terveysvaikutuksiin. Samalla varautuminen on kilpajuoksua, sillä seuraavana vuonna helleaallot saattavat tulla aikaisemmin ja kestää pidempään.
– Väestö vanhenee, ja meillä on enemmän ja enemmän ihmisiä, joilla on sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta ja munuaisvaivoja. Näihin ihmisiin kuumuus vaikuttaa erityisesti, Kazmierczak kertoo STT:lle videopuhelussa.
Iäkkäiden ja sairaiden lisäksi muita helteen terveysvaikutuksille alttiita ovat erityisesti pienet lapset ja raskaana olevat. Samalla Kazmierczak muistuttaa, että helle vaikuttaa myös perusterveisiin ihmisiin.
Ilmaston lämmetessä erilaiset sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja käyvät aiempaa voimakkaammiksi. Esimerkiksi hellejaksot ovat kuumempia ja pidempiä. Euroopan ilmasto lämpenee maailman keskiarvoa nopeammin.
"Sulje verhot"
Helteisiin varautumisessa olennaisia ovat varoitukset, joita ihmiset saavat puhelimiinsa äärisäistä ja joissa kehotetaan esimerkiksi pysymään sisätiloissa keskipäivällä.
– Vaikka ihmiset saavat varoituksen, he saattavat sivuuttaa sen, jos he eivät tiedä, kuinka vakavia terveysriskit ovat, Kazmierczak sanoo viitaten tietoisuuden puutteeseen.
Kazmierczak huomauttaa, että varoitusten tarkoitus ei ole rajoittaa ihmisiä vaan suojella. Hän sanoo, että jos todella haluaa mennä juoksulenkille kuumana päivänä, kannattaa se tehdä aikaisin aamulla tai myöhään illalla.
– Ja kyllä, jos olet kotona, sulje verhot päivän ajaksi. Jos yö on tarpeeksi viileä, avaa ikkunat.
Eri maissa varoitus kuumasta säästä annetaan hieman erilaisista lämpötiloista, sillä esimerkiksi osissa maita ihmiset ovat tottuneempia helteisiin ja sietävät niitä paremmin.
"Kuolleisuutta ei ole saatu nollaan"
Osassa Euroopan maita ja kaupunkeja kuumuuden terveysvaikutukset on otettu huomioon jo pidempään. Kazmierczakin mukaan erityisesti Ranskassa on kiinnitetty huomiota helteiden vaikutuksiin.
Elokuussa 2003 Ranskassa ja osissa muuta Eurooppaa oli historiallisen kova helle. Tuolloin Ranskassa oli lomakausi ja monet iäkkäät ihmiset jäivät oman onnensa nojaan. Kuumuuteen liittyvä kuolemia tapahtui paljon.
– Sen jälkeen Ranska on kehittänyt erittäin hyvän järjestelmän ihmisten suojelemiseksi kuumuudelta erilaisin toimenpitein.
– Silti kuumuuteen liittyvää kuolleisuutta ei ole onnistuttu vähentämään nollaan.
Monissa Euroopan maissa on käytössään kuumuuteen ja terveyteen heat-health-toimintasuunnitelmat, joissa määritellään, miten varoitus annetaan ja miten sosiaali- ja terveysviranomaiset toimivat varoituksen tultua. EEA:n toissavuotisen selvityksen mukaan Suomessa ei vielä tuolloin ollut kyseistä toimintasuunnitelmaa käytössä. Suomi on kuitenkin varautunut helleaaltojen terveysvaikutuksiin.
Kazmierczak sanoo, että vaaditaan myös ajattelutavan muutosta. Hän kyseenalaistaa sen, miksi kuumuuden terveysvaikutukset tietäen kuumalla säällä järjestetään edelleen suuria ulkoilmatapahtumia.
– Järjestämme yhä suuria urheilutapahtumia, ja näemme tennispelaajia istumassa jääpussit päässään yrittäen selviytyä kuumuudesta, hän sanoo esimerkkinä.
