Oulun yli­opis­ton tut­ki­mus: Nuorten ai­kuis­ten märkivä hi­ki­rau­has­tu­leh­dus on luultua ylei­sem­pää – tautia ei tun­nis­te­ta

Märkivä hikirauhastulehdus aiheuttaa kivuliaita ja märkiviä kyhmyjä ja paiseita taivealueille.

tutkimuksen mukaan suurin osa märkivää hikirauhastulehdusta sairastavista ei ole hakeutunut sairauden vuoksi hoitoon, tai sitä ei ole tunnistettu terveydenhuollossa.
tutkimuksen mukaan suurin osa märkivää hikirauhastulehdusta sairastavista ei ole hakeutunut sairauden vuoksi hoitoon, tai sitä ei ole tunnistettu terveydenhuollossa.
Kuva: Jussi Leinonen

Märkivä hikirauhastulehdus aiheuttaa kivuliaita ja märkiviä kyhmyjä ja paiseita taivealueille.

Oulun yliopiston tuore tutkimus paljasti, että tästä kroonisesta ihosairaudesta voi kärsiä nuorista aikuisista jopa nelinkertainen määrä eli neljä prosenttia väestöstä. Aiemmin taudin esiintyvyydeksi on arvioitu noin prosentti.

Tutkimuksessa todettiin, että ettei märkivää hikirauhastulehdusta eli HS-tautia  (Hidradenitis Suppurativa) aina tunnisteta.

Tutkimuksen mukaan suurin osa HS-tautia sairastavista ei ole hakeutunut sairauden vuoksi hoitoon, tai sitä ei ole tunnistettu terveydenhuollossa. HS-tautiin on kuitenkin olemassa tehokkaita hoitokeinoja.

Tutkimus osoitti, että HS-tauti on yhteydessä vaikeaan lihavuuteen, naissukupuoleen, tupakointiin sekä tutkittavien itse raportoimaan huonompaan elämäntyytyväisyyteen.

Taudin aktiivisuutta voi pyrkiä vähentämään painonhallinnalla ja välttämällä tupakointia.

HS-tautia voidaan hoitaa myös paikallishoidoin, sisäisillä lääkkeillä ja joskus myös kirurgialla.

– Usein HS-taudin hoidossa tarvitaan eri hoitomuotojen yhdistelyä ja moniammatillista hoitotiimiä, kertoo ihotautien erikoislääkäri, dosentti Suvi-Päivikki Sinikumpu tiedotteessa.

Uusi tutkimus HS-taudista perustuu laajaan, Pohjois-Suomessa vuosina 1985–1986 syntyneiden kohorttiin. Sen jäsenet osallistuivat vuosina 2019–2020 monipuoliseen seurantatutkimukseen. Tutkittavat olivat tuolloin 34–35-vuotiaita.

Ilmoita asiavirheestä