Kyttyrälohi on vieraslaji, joka taas tänä kesänä valtaa pohjoisia jokia. Arviot kyttyrälohien määrästä vaihtelevat, mutta pahimmillaan Tenoon saattaa nousta jopa satojatuhansia kyttyrälohia. Kyttyrälohi kuolee jokeen pian kudun jälkeen, jolloin kuolleita kaloja jää jokiin ja rannoille.
Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Aino Erkinaro ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kaisa-Leena Huttunen tutkivat kyttyrälohiraatojen hajoamista elo-syyskuussa Norjan ja Suomen joissa.
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten hajoavat raadot vaikuttavat jokien ja rantojen ravinnepitoisuuksiin, kuinka kauas ravinteiden vaikutus näkyy ajassa ja paikassa, ja näkyvätkö ravinnemuutokset eliöyhteisöissä.
– On todella hurjaa, kun suuri luonnonmullistus tapahtuu näin nopeasti. Tilanne on pohjoisen luonnon kannalta järkyttävä, mutta tutkijalle myös äärimmäisen mielenkiintoinen, kun valtavaa muutosta voidaan tutkia sen tapahtumishetkellä, sanoo Erkinaro tiedotteessa.
Yleisöä pyydetään avuksi ilmoittamaan tutkijoille paikkoja, minne raatoja kertyy.
– Näin saamme tietoja siitä, millaisiin ympäristöihin kyttyrälohien raadot kasaantuvat. Tästä on suuri hyöty ravinteiden liikkeitä tarkastellessa, kertoo Erkinaro.
Yleisö voi ilmoittaa kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viestillä puhelinnumeroon +358 45 638 7271.
Viestin tulee sisältää vähintään havaitun kyttyrälohen raadon tai raatokasan koordinaatit esimerkiksi tavallisista karttasovelluksista. Lisäksi pyydetään mahdollisuuksien mukaan lähettämään kuva tai vapaamuotoinen kuvailu havaituista raadoista ja löytöpaikasta.