Miksi laskelmia Oulun yliopiston kampuspäätöksestä ei ole julkaistu? Oliko lopputulos päätetty valmiiksi ottamalla tavoitteeksi vain yhden kampuksen malli? Joitakin vaihtoehtoja ei tarkasteltu lainkaan. Kaatuneen Raksila-kampuksen yhteydessä tunnustettiin se tosiasia, että useat teknis-luonnontieteelliset alat jatkaisivat Linnanmaalla, koska laboratorioiden vaatimukset sitä edellyttävät.
Yliopiston vanhan hallituksen toiseksi viimeisen kokouksen lopulliseksi kutsuttu päätös Kontinkankaan kampuksesta ihmetyttää myös. Pyrkikö hallitus sitomaan näin uuden hallituksen kädet? Yliopiston hallituksella on silti aina mahdollisuus arvioida uudelleen päätöksiä ja muuttaa niitä, jos niiden perusteet eivät kestä.
Yliopiston toiminnan sijoittaminen Kontinkankaalle 75 000 neliön tiloihin merkitsee tilojen vähenemistä lähes puoleen nykyisestä. Kun lääketieteellisen tiedekunnan päärakennus on vuodelta 2004 ja Dentopolis vuodelta 2017 ja sen vuokrasopimus jatkuu vuoteen 2042, niin kiirettä näiden uudelleen rakentamiselle ei ole. Kaupunki maksaa suurimman osan Dentopoliksen vuokratiloista.
Yliopiston hallituksen päätös sisältää pyrkimyksen irtautua Suomen ylioppilaskiinteistöjen osakkuudesta ja toteuttaa kampus omaan taseeseen. Tavoitteena lienee Vaasan malli, jossa kaupunki on Yliopiston kiinteistöyhtiön vähemmistöomistaja kolmanneksen osuudella. Muut osakkaat lunastivat Vaasan osuuden Suomen yliopistokiinteistöistä, kun Vaasa oli ensin myynyt kansainväliselle kiinteistörahastolle osuutensa.
Oulun yliopiston selvästi suuremman osuuden lunastaminen ei käy yhtä helposti. Se aiheuttaa tappioita ja arvonmenetyksiä muille osakasyliopistoille ja valtiolle, joka hallinnoi kolmanneksen osuutta.
Mikäli Oulun yliopisto luopuu ilmaiseksi saamastaan SYK:n omistuksesta, silloin myös Linnanmaan alue on ulkopuolisten yliopistojen ja valtion omistuksessa. Tämä ei liene ollut tarkoitus, kun kaupunki aikoinaan lahjoitti Linnanmaan maa-alueet yliopistolle. Kontinkankaalla tontti on Pohteen omistama ja sen vuokraaminen tai myyminen yliopistolle on mahdollista vain markkinaehtoisesti.
Yliopiston päätös ei ole voimassa olevan yleiskaavan mukainen eikä vastaa kaupunginvaltuuston tahtoa Linnanmaan kehittämisestä pääkampuksena. Kaupungin investoinnein on kehitetty hyvää tasapainoista kaupunkirakennetta sisältäen muun muassa 3 800 opiskelijan PSOAS-kodit Linnanmaalla ja sen naapurialueilla sekä suuren työpaikkakeskittymän.
Yliopiston päätös aiheuttaa kaupungille suuria infrakustannuksia. Kaupunkia pyydettäneen mahdollisen kiinteistöyhtiön osakkaaksi, Pohdetta tontin edulliseen luovuttamiseen.
Kaupungin johtavien viranhaltijoiden Kontinkankaan kampusta myötäilevät lausunnot eivät perustu hankeen vaikutusten arviointiin. Päätöksenteon kaupungissa ja yliopistolla pitää perustua läpinäkyvyyteen ja tosiasioihin eikä toiveajatteluun ja mielikuviin.
Mikko Viitanen
valtuutettu (vas.), Oulu