Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen juuri päättyneessä hankkeessa on pystytty poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäte- ja valumavesistä pohjoisilla alueilla yhdistelemällä erilaisia puhdistusyksiköitä ja uudenlaisia biopohjaisia ratkaisuja.
Hankkeessa on yhdistelty esimerkiksi sammalaltaita, puuhakkeeseen lisättyä sienirihmastoa, bioreaktoreita ja kosteikkoja.
Uusia passiivisia hybridiratkaisuja on pilotoitu Pyhäsalmen kaivoksen alueella, Kittilän Kallon kylän yhdyskuntajätevedenpuhdistamon yhteydessä ja Levin hulevesien purkupisteessä. Passiivinen menetelmä tarkoittaa sitä, että puhdistusprosessiin ei tarvitse lisätä jatkuvasti esimerkiksi kemikaalia.
– Pyhäsalmen kaivoksella saatiin poistettua monia metalleja, kuten kuparia ja sinkkiä, hyvin. Kallon jätevedenpuhdistamolla nitriitti-nitraattitypeksi muutettu osa ammoniumtypestä onnistuttiin poistamaan. Levillä hulevesien puhdistamisen haasteeksi osoittautuivat osittain pienet pitoisuudet ja rakenteelle suuret virtausnopeudet, mutta sielläkin typen puhdistusta pystyttiin lopulta tehostamaan, projektipäällikkö Heini Postila Oulun yliopistosta sanoo tiedotteessa.
Hanke toteutettiin Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Hankkeen päärahoittajana oli Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta.