Rikostutkinta: Poh­jois­suo­ma­lais­ta mar­ja­yri­tys­tä epäil­lään ih­mis­kau­pas­ta

Analyysi: Putin ottaa sel­kään­sä monella so­ta­rin­ta­mal­la

Luitko jo tämän: Lyly Rajalan rus­ka­ret­kien suosio pysyy vuo­des­ta toi­seen, nyt selviää miksi

Oulun yli­opis­to mukana hank­kees­sa, jossa ke­hi­te­tään dro­ne-par­vis­ta apua met­sä­pa­lo­jen sam­mu­tuk­seen – en­sim­mäi­siä testejä tehdään jo ke­vääl­lä 2022

Droonien avulla voidaan saada ajantasaista tietoa palorintaman etenemisestä, liekkien korkeudesta ja kuumuudesta, tutkimusta johtava maanmittauslaitoksen professori sanoo.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n, Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkijoiden FireMan-hankkeessa etsitään keinoja käyttää droneja paremmin avuksi metsäpalojen havaitsemiseen, seurantaan ja sammuttamiseen. Kuvituskuva kesältä 2021.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n, Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkijoiden FireMan-hankkeessa etsitään keinoja käyttää droneja paremmin avuksi metsäpalojen havaitsemiseen, seurantaan ja sammuttamiseen. Kuvituskuva kesältä 2021.
Kuva: Vesa Joensuu

Paikkatiedoilla on tärkeä osa metsäpalojen estämisessä, valvonnassa ja sammuttamisessa. Jo nykyisin satelliittien avulla saadaan tietoa käynnissä olevista metsäpaloista, mutta pienten ja äskettäin syttyneiden metsäpalojen nopeaan havaitsemiseksi ja palojen reaaliaikaiseksi seuraamiseksi ei ole tehokkaita menetelmiä.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n, Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkijoiden muodostama konsortio pyrkii ratkaisemaan tätä ongelmaa vuosien 2022–2024 aikana toteutettavassa FireMan-hankkeessa.

– Kehitämme uutta drooneihin perustuvaa tekoälypohjaista tekniikkaa nopeaan metsäpalojen havaitsemiseen ja tilannetietoisuuden luomiseen metsäpalojen sammutustyön aikana, hanketta johtava professori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksesta kertoo.

Yliopistot ja tutkimuslaitokset kehittävät FireMan-hankkeessa ratkaisuja metsäpalojen hallintaan ja tekevät tutkimusta autonomisen lentämisen, digitaalisen mallintamisen ja tiedonsiirron parissa.

– Droonien avulla voidaan saada ajantasaista tietoa palorintaman etenemisestä, liekkien korkeudesta ja kuumuudesta. Kehitämme menetelmiä drooniparven paikantamiseksi sekä kaukokartoitustiedon tuottamiseksi reaaliajassa. Lisäksi kehitetään ihmissilmän kyvyt ylittävää savun läpi näkevää sensoritekniikkaa, professori Honkavaara sanoo.

Oulun yliopisto tutkii hankkeessa 5G- ja 6G-verkkojen mahdollisuuksia kriisioloissa

Tiedotteen mukaan Oulun yliopiston tutkijat keskittyvät tiedonsiirtoon kriisioloissa ja selvittävät 5G- ja 6G-verkkojen mahdollisuuksia.

– Droonit muodostavat tulevaisuudessa uuden päätelaitekategorian ja luovat uusia vaatimuksia mobiiliverkoille. Erityisesti päätelaitteesta verkkoon suuntautuvan laajakaistayhteyden suorituskyky korostuu. Lisäksi yhteyksien tulee toimia luotettavasti myös syrjäisillä seuduilla sekä tyypillisillä lentokorkeuksilla, Tuomo Hänninen Oulun yliopistosta kertoo.

Jyväskylän yliopiston osa-alueena hankkeessa ovat palon leviämisen ennustemallit ja tekoälyalgoritmien optimointi reaaliaikaiseen analytiikkaan. Paikkatietokeskus FGI puolestaan kehittää "digitaaliseen kaksoseen" pohjautuvaa päätöksenteon tukijärjestelmää metsäpalojen hallintaan. Tämä tarkoittaa reaaliajassa toimivaa digitaalista mallinnusta metsäpalon alueesta, joka antaisi myös tarkkaa tietoa palon etenemisestä.

Ensimmäiset testit jo tulevan kevään aikana

Maanmittauslaitos kertoo tavoitteeksi, että droonit pystyisivät valvomaan laajoja metsäalueita ja tarvittaessa reagoimaan sekä toimimaan itsenäisesti palotilanteissa. Droonien toiminnalle palotehtävissä on keskeistä niiden toimiminen ryhmänä.

Maanmittauslaitos kertoo tiedotteessaan, että droneparven yhteistyötä tullaan testaamaan metsäpalojen sekä Metsähallituksen ja Metsäkeskuksen kulotuspolttojen yhteydessä. Ensimmäisen kerran drone-lennoilla tehdään testejä jo keväällä 2022.

Innovatiivisille ratkaisuille metsäpalojen torjuntaan on tilausta maailmanlaajuisesti, sillä palojen odotetaan lisääntyvän ilmaston lämpenemisen seurauksena. Euroopan pahimpana metsäpalovuonna 2019 metsää paloi tilastojen mukaan yli 400 000 hehtaaria ja vuoden 2021 lokakuun loppuun mennessä oli metsää Euroopassa palanut jo lähes puoli miljoonaa hehtaaria.

Hankkeen rahoittajana toimii Suomen Akatemia.