Äänestämällä voi vaikuttaa. Se tuli selväksi kuntavaaleissa Oulussa. Voimasuhteet heiluivat rajusti. Tarkistuslaskennan tuloksia vielä odotetaan.
Mitä vaalien jälkeen nähdään, on osin kirjoittamaton lehti. Henkilövaihdoksia keskeisille luottamushenkilöpaikoille on tiedossa.
Keskusta menettää kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden. Mirja Vehkaperän työn jatkaja tulee kokoomuksesta. Nimipeli on puolueessa kesken.
Keskustan lohdutuspalkinto on valtuuston puheenjohtajuus. Tehtävä istuisi luontevasti Vehkaperälle, mutta äänteen kerääjänä hän jäi kakkoseksi Lauri Nikulan jälkeen. Kalevan haastattelussa vaali-iltana Nikula arveli merkillepantavasti, että kansanvallan mukaan tulossa voi olla lisää valtaa.
Kimurantti on myös kokoomuksen tilanne. Puolueen ykkönen oli Juha Hänninen, mutta hän tuskin kaupunginhallituksen puheenjohtajuutta halajaa. Hänninenhän luopui päättyvällä kaudella valtuuston puheenjohtajuudesta, kun pääsi kansanedustajaksi.
Puolueen kakkonen oli terveydenhuoltoalan ammattilainen ja asuntosijoittaja Susanna Kisner, kolmonen yrittäjä ja urheilumies Tomi Kaismo. Nelonen, ministeri Mari-Leena Talvitie ei voi nuijaa itselleen ottaa.
Mahdollinen nimi kaupunginhallituksen nuijan haltijaksi voisi olla jopa viitonen Jarmo J. Husso, mutta Kisnerin ja Kaismon ohitus vaatisi puolueessa erityisperusteet.
Yksi asia, jota puheenjohtajilta on syytä tänä aikana edellyttää, on kohtuullinen englannin kielen taito. Myös kansainvälisissä yhteyksissä on pystyttävä ajamaan Oulun asiaa.
Kaupungin suuret investoinnit todennäköisesti etenevät siinä putkessa, jossa ne nyt ovat. Asemakeskus nytkähtää kaupungin työntöavulla, ja elämysareenasta odotetaan lopullisia tarjouksia. Jarruttaako taas epävarmemmaksi muuttunut aika hanketta, selviää pian.
Uusien päättäjien eteen tulee kolmaskin tuttu juttu, yliopiston toimintojen sijoittuminen lähemmäksi keskustaa. Kyseessä tuskin tulisi olemaan rysäysmuutto. Raksilan marketalue on jo ruksittu yli.
Linnanmaan puolustajia on mukana uudessakin valtuustossa, mutta joitakin joukosta myös putosi. Mahdollistaako kaupunki kampusasian etenemisen, riippuu pitkälle siitä, mitä yliopisto tulee ehdottamaan.
Eteensä valtuusto saa myös tunteita kuumentavan kouluverkkoratkaisun. Kymmenisen perusopetuksen koulua voi loppua. Suurista ryhmistä asia on herkin keskustalle, mutta vaalien jälkeen voi olla helpompi tehdä ikäviä päätöksiä.
Myös perussuomalaiset ovat olleet jyrkästi lakkautuksia vastaan, mutta puolueen painoarvo ei valtuustossa ole entisensä.
Iso kysymys on, saadaanko Oulussa aikaan suurten puolueiden konsensus. Painetta siihen asettaa lähivuosien yli 600 miljoonan euron investointiohjelma yhdistettynä päälle kaatuvaan säästötarpeeseen. Pikkupolitikoinnin sijasta nähdään toivottavasti henkisen Oulu-puolueen synty.