Vesihuolto: Ve­si­joh­to­ver­kos­to ra­pis­tuu kaik­kial­la – lisää rahaa tar­vi­taan ve­si­huol­lon var­mis­ta­mi­seen

Tulipalot: Yksi henkilö me­neh­tyi Ka­la­joel­la roi­hun­nees­sa oma­ko­ti­ta­lon palossa

Oulun krii­si­kes­kuk­sen va­paa­eh­toi­set aut­ta­vat mo­nen­lai­sis­sa elä­män­krii­seis­sä – "Jotkut saat­ta­vat empiä, onko oma kriisi tar­peek­si iso"

Oulun kriisikeskuksen toiminnanjohtajan sijainen Minna Raninen painottaa, että yhteyttä voi ottaa aina, kun kokee tarvitsevansa apua.

Oulu
Minna Raninen sanoo vapaaehtoisten olevan merkittävä voimavara kriisikeskuksen toiminnassa.
Minna Raninen sanoo vapaaehtoisten olevan merkittävä voimavara kriisikeskuksen toiminnassa.
Kuva: Pekka Kallasaari

Yksinäisyys, ahdistuneisuus, parisuhdeongelmat, äkillinen sairastuminen tai läheisen kuolema. Muun muassa nämä ovat tyypillisiä asioita, joihin kriisikeskuksissa toimivat vapaaehtoiset tarjoavat apua.

– Vapaaehtoiset tekevät todella arvokasta työtä ja ovat iso voimavara kriisikeskusten toiminnassa, sanoo Oulun kriisikeskuksen toiminnanjohtajan sijainen Minna Raninen.

Oulun kriisikeskuksessa työskentelee tällä hetkellä vapaaehtoisena noin 30 aktiivista tukihenkilöä, joista suurin osa päivystää valtakunnallisessa kriisipuhelimessa. Osa puolestaan tarjoaa keskusteluapua Sekasin-chatin välityksellä.

Useimmiten kriisikeskuksen vapaaehtoiseksi saa lähtemään halu auttaa ja tehdä hyvää.

– Auttaminen vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta. Usein myös vapaaehtoistyön tuoma yhteisöllisyys koetaan tärkeäksi.

Ranisen mukaan monet ovat kertoneet saaneensa joskus itse apua vaikeassa elämäntilanteessa ja haluavat siksi päästä tarjoamaan sitä myös muille.

– Auttamisesta ei myöskään hyödy pelkästään avunsaaja, vaan se antaa paljon avunantajallekin.

Raninen uskoo myös korona-ajan lisänneen kiinnostusta vapaaehtoistyöhön.

– Korona on aiheuttanut sen, että monella on ollut normaalia enemmän aikaa. Vaikea maailmantilanne on myös varmasti herättänyt yhä useammassa halun auttaa toisia.

Tärkeintäkuunnella

Vaikka vapaaehtoiset käsittelevät toiminnassaan paljon vaikeitakin asioita, ei vapaaehtoistyötä miettivän tarvitse olla huolissaan oman osaamisensa riittävyydestä. Kaikille vapaaehtoisille järjestetään aluksi 35 tuntia kestävä koulutus, josta he saavat valmiudet tukihenkilönä toimimiseen. Koulutuksessa käydään läpi muun muassa erilaisia kriisejä sekä sitä, miten niissä voi asiakasta tukea.

– Keskustelemme tarkkaan myös sellaisissa erityistilanteissa toimimisesta, joissa asiakas on esimerkiksi itsetuhoinen. Lisäksi keskustellaan paljon oman jaksamisen huolehtimisesta, sillä toisten huolien kuunteleminen voi olla myös raskasta.

Ranisen mukaan vapaaehtoiselta edellytetään täysi-ikäisyyttä ja sitä, että oma elämä on tasapainossa.

– Pitää olla voimavaroja kuunnella toisten huolia ja antaa tukea. Toiveenamme myös on, että sitoutuisi päivystämään kriisipuhelimessa tai chatissa vähintään kerran kuussa.

Oulussa koulutetaan uusia vapaaehtoisia tällä hetkellä joka toinen vuosi.

Kriisipuhelimessa vapaaehtoisen tärkein tehtävä on kuunnella. Ranisen mukaan kriisipuhelimeen soittavilla voi olla käynnissä montakin asiaa, jotka ovat omassa elämässä sekaisin.

– Silloin voidaan lähteä liikkeelle esimerkiksi kysymällä asiakkaalta, minkä asian käsittelyn hän kokisi juuri sillä kertaa tärkeäksi. Vapaaehtoisen tehtävänä on vahvistaa asiakkaan voimavaroja ja nostaa esille keinoja, jotka voisivat auttaa.

Vapaaehtoiset saattavat vastaanottaa päivittäin myös useita itsetuhoisuutta käsitteleviä puheluita. Viime vuonna itsetuhoisuuteen liittyviä puheluita tuli valtakunnallisesti jopa 16 joka päivä. Raskaiden puheluiden jälkeen vapaaehtoisilla on aina mahdollisuus purkaa asiaa joko työparinsa tai kriisityöntekijän kanssa.

– Puhumme vapaaehtoisten kanssa paljon ja järjestämme heille muun muassa työnohjausta, koulutuksia, yhteisiä tapaamisia sekä virkistystä. Kriisikeskuksen työntekijöille voi myös aina tulla puhumaan, jos vapaaehtoisella on omassa elämässään vaikeaa.

Apua matalallakynnyksellä

Kriisipuhelimeen ja chattiin voi ottaa yhteyttä vuorokauden ympäri täysin anonyymisti. Raninen kertoo heidän painottavan, että apua voi hakea matalallakin kynnyksellä.

– Jotkut saattavat empiä, että onko oma kriisi tarpeeksi iso ja viekö silloin joltain muulta aikaa. Haluan kuitenkin muistuttaa, että aina voi ottaa yhteyttä, kun kokee tarvitsevansa ulkopuolista apua.

Valtakunnallisen kriisipuhelimen ja chatin lisäksi apua voi hakea myös suoraan kriisikeskukselta.

– Kriisikeskus tarjoaa lyhytkestoista keskusteluapua akuuttiin hätään. Yhdestä viiteen käyntiin riittää auttamaan suurinta osaa.

Ranisen mukaan kriisikeskukselta saa keskusteluajan pääsääntöisesti viikon sisällä.