Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Oulun kau­pun­ki menossa ali­jää­mä­ta­lou­teen – omai­suut­ta jou­dut­ta­neen rea­li­soi­maan

Oulun kaupunginvaltuusto kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 9. joulukuuta. Mielipidetekstin kirjoittajan mukaan perussuomalaisten ryhmä esittää lisää "sopeuttamistoimia". Arkistokuva valtuuston edellisestä kokouksesta marraskuun alussa.
Oulun kaupunginvaltuusto kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 9. joulukuuta. Mielipidetekstin kirjoittajan mukaan perussuomalaisten ryhmä esittää lisää "sopeuttamistoimia". Arkistokuva valtuuston edellisestä kokouksesta marraskuun alussa.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen/Arkisto

Oulun kaupungin talous on ollut pääosin alijäämäinen jo vuodesta 2018. Vuosi 2018 oli 19 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuosi 2019 oli jo 45 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vaikka tilinpäätös 2020 kerrottiin ylijäämäiseksi, todellisuudessa ilman valtion kertaluonteisia eriä eli koronatukia, vuosi 2020 olisi ollut 71 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Vuosi 2021 uutisoitiin 28 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, mutta jälleen kerran ilman valtion ylikompensoituja koronatukia, tulos olisi ollut 10 miljoonaa euroa tappiollinen. Oululle jäi ylimääräistä rahaa yli 70 miljoonaa euroa näiltä kahdelta vuodelta koronamenojen jälkeen. Valtio siis lahjoitti melkoisen summan ylimääräistä rahaa.

Kaupungin talousjohtaja on vahvistanut esitettyjen alijäämien paikkaansa pitävyyden vuosilta 2020 ja 2021. Vuosi 2022 oli lihava sote-kiinteistöjen myyntien myötä ja 2023 saatiin vielä reilusti verohäntiä korkeammilla veroprosenteilla. Eli meillä on takana on todellisuudessa neljä alijäämäistä vuotta ja sitten pari parempaa vuotta kertaluontoisten erien ja muiden syiden vuoksi.

Monissa suurissa kaupungeissa ollaan nyt menossa alijäämävuosiin. Koko kuntasektorilla on edessä menorakenteiden sopeuttamista. Jatkossa tulemme näkemään myös omaisuuden realisointia osana talouden pitoa, vaikkei sitä taloussuunnitelmiin kirjattaisikaan. Tampere teki sen jo ensi vuodelle.

Oulun kaupungin talousarvioprosessi 2025 on noudatellut pääosin ennakoitua. Vasemmalta laidalta on tullut pääosin menoja lisääviä aloitteita ja verojen nostoja. Verojen nostohaluja tuli muualtakin, kun keskusta innostui esittämään kiinteistöverojen korottamisen lisäksi myös tuloveron korottamista.

Me perussuomalaiset esitimme, ettei kiinteistöveroja nosteta ja äänestimme myös tuloveron korottamista vastaan. Verojen korottamiset eivät ratkaise talouden rakenteellisia ongelmia.

Perussuomalaiset ovat olleet huolissaan taloudesta jo useamman vuoden ajan ja olemmekin esittäneet menorakenteisiin sopeuttamistoimia vuosittain, mutta emme ole saaneet tukea juurikaan muita.

Vuoden 2025 talousarvion viimeinen käsittely on menossa, jonne olemme esittäneet kaupunginjohtajan esityksen päälle lisää toimintamenojen sopeuttamista 10 miljoonaa euroa, hallinnon henkilöstön sopeuttamisohjelma 5 miljoonaa euroa, hankintoihin prosenttimääräistä säästötavoitetta, baanojen rakentamisen hillitsemistä, prosenttitaiteen katkolle laittamista ja hykuli-lautakunnan lopettamista ja sen tehtävien sekä päätöksenteon palauttamista sivistyslautakuntaan.

Talousarvioprosessin alkuvaiheessa saimme jo esityksiämme läpi. Pilottihanke lasten sairasteluiden vähentäminen päiväkodeissa sai määrärahan vuodelle 2025. Parina vuotena esittämämme alikulun rakentaminen valtatie 22:n Pikkaralan kohdalle varmistui talousarvioprosessin aikana.

Saimme myös kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen säästökuurille. Oulun kaupungin vuosibudjetti on yli 800 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtajan esittämä toimintamenojen sopeuttaminen ei tule riittämään, siksi esitimme lisää sopeuttamistoimia. Nyt alijäämiä tullaan kuittaamaan todennäköisesti realisoimalla omaisuutta.

Jukka Huotari

Puheenjohtaja, Oulun Perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta