Lähes päivittäin saamme nähdä yhä uusia kommelluksia Oulun viranhaltijoiden tekeminä. Uusimpana auraustöiden antaminen muulle kuin virallisen kilpailutuksen voittaneelle.
Lukuisia ovat olleet myös Oulun ylimmän virkamiesjohdon poliisitutkintaan johtaneet päätökset.
Mistä tämä oireilee? Ensinnäkin, ovatko virkavalinnat menneet aina niin sanotun pätevimmän hakijan mukaisesti? Onko vaakakupissa painanut lähinnä poliittisen jäsenkirjan väri, joka on antanut hakijalleen suoran oikotien vallan ytimeen kaupunkiorganisaatiossa mahdollistaen reitin liian isoihin saappaisiin johtamiskykyihin nähden?
Väitän poliittisen värin painavan edelleen eniten vaakakupissa, kun johtajavalintoja tehdään.
Mikä on sitten päättäjien vastuu valinnoissa? Suora vastaus eli ei mikään. Ollaan ihan hiljaa kun syytöksiä alkaa julkisuuteen sadella.
Ainut oikea tie on vaatia varsinkin ylimmiltä johtajakandidaateilta dokumentteja heidän johtamis- ja yhteistyökäyttäytymisosaamisestaan, jotta voidaan erotella jyvät akanoista jo valintaprosessin alkuvaiheessa. Esimerkkinä 360 johtamiskäyttäytymisen arviointimalli, joka aikoinaan tehtiin myös presidentinvaaleissa ehdolla olleille ja valituille, ja joiden tulokset olivat asteikolla 1–6 luokkaa 2–3! Eli eivät olisi kelvanneet minkään yrityksen johtoon, mutta Suomen johtoon kylläkin!
Taas päättäjien vastuun varmistamiseksi huonoista valinnoistaan Oulun tulee ottaa käyttöön pormestarimalli, jolloin huonoista valinnoista joutuu poliittiseen vastuuseen, eli ei tule valituksi luottamustoimeen uudelleen. Näillä toimilla voidaan Oulun romahtanut imago palauttaa entisaikojen loistoon.
Juha Jokikokko
KTM, johtamisen asiantuntija, Oulu