Asuntomessut 2025 ja kulttuuripääkaupunkivuosi 2026. Ensi ja sitä seuraava vuosi tarjoavat Oululle mahdollisuuden kuvansa kirkastamiseen ja vetovoimansa kasvattamiseen.
Samaan aikaan toisaalla:
Vuoden 2027 asuntomessukaupungiksi valittu Riihimäki kertoi vastikään, ettei tapahtumaa järjestetäkään. Kaupunki ja Suomen Asuntomessut eivät löytäneet yhteistä näkemystä toteutustavasta. 30 000 asukkaan paikkakunnalle messut uhkasivat tulla liian kalliiksi.
Tänä vuonna messuja ei järjestetä Keravalla, vaikka tarkoitus oli. Kerava luovutti toissa vuoden lopussa ja perusteli ratkaisua lisäkustannuksilla ja riskeillä, jotka uusi maailmantilanne aiheutti.
Rapoisia aikoja ei rakennusalalla eletä vieläkään.
Messunsa Oulu silti järjestää. Koko vain on alkuperäisestä kutistunut. Messuilla ei esimerkiksi nähdä kerrostalokohteita. Ne eivät toteudu, kun asuntokauppa on jäässä.
Erityisen harmillista on, että toteutumatta jää messualueen maamerkiksi suunniteltu korkea puukerrostalo, Puukruunu. Syynä on rakennuttajan konkurssi. Maan korkein puutalo olisi ollut jotain rohkeaa ja mieleen jäävää teräsbetoniin jämähtäneessä metsien maassa.
Näkemättä jää myös kelluvien talojen rivistö.
Asuntomessut ovat aina olleet ennen kaikkea pientalomessut. Sellaiset pidetään Oulussakin.
Se, että Oulu messunsa sinnikkäästi toteuttaa, on perusteltua. Jos kaupunki olisi tapahtuman perunut, se olisi ollut ilkkumisen aihe ja uusi uutinen sarjassa "mikä kaikki Oulussa ei toteudu".
Messualueen rakentaminen maksaa kaupungille pitkän pennin. Samoin maksaa kaikki infra- ja yhdyskuntarakentaminen, missä ikinä sitä ikinä tehdäänkään.
Kevyelle liikenteelle rakennettava, lintumaisia muotoja jäljittelevä Hartaansilta yli Hartaanselän uoman on tyyris sekin. Tasapaksusti toteutettuna se olisi ollut edullisempi.
Tuleva silta luo kuitenkin kuvaa Oulusta ihmisläheisenä suistokaupunkina, joissa kauneusarvoilla painoa, ja on uusi todiste Oulusta maan pyöräilykaupunkien ykkösenä.
Hartaasti pitää toivoa, että suunnitelmat, jotka messuihin mennessä eivät nyt toteudu, muuttuvat vielä todeksi. Jossain vaiheessa rakentamisalalle alkaa paistaa aurinko.
Kiinnostavuusarvoa Oulun messuilla pitäisi olla jo siksi, että iso osa suomalaisista asuu pientalossa tai haaveilee sellaisesta. Unelmia on kasaantunut epävarmuuden aikana.
Asuntomessujen kävijämäärä on tosin ollut pitkään alamäessä. Onko kyse siitä, että kansalle esitellään liiaksi sellaisia toteutuksia, jotka erikoisuudellaan säväyttävät mutta hintansa takia karkaavat horisonttiin?
Oulun edellisillä asuntomessuilla Toppilansaaressa vuonna 2005 yllettiin 121 000 kävijään. Nyt kaupunki on tyytyväinen, jos kävijäjoukko nousee 100 000:een. Iso määrä sekin kaupungissa, jonka matkailullisen vetovoiman kehittämisessä kannattaa panostaa nimenomaan tapahtumiin.