Kun kaupungin päättäjät ovat jo jonkin aikaa hokeneet, että nyt on Oulun aika, he tuskin ovat tarkoittaneet tätä. Oulu on noussut kahden kauppakeskus Valkeassa tapahtuneen rasistisen puukotuksen vuoksi koko valtakunnan puheenaiheeksi.
Maine turvattomana ja väkivaltaisena rasismin pesänä on kaikkea muuta kuin sitä, mitä kaupunki nyt kaipaa. Täysin vailla pohjaa luulo ei ole. Oulussa on ollut äärioikeistolaista liikehdintää. Pohjoismaisen vastarintaliikkeen edeltäjä muun muassa perustettiin kaupungissa.
Oulu tai sen väkivaltaisuus ei kuitenkaan ole ongelman ydin. Vihateoille löytyy selitysvoimaisempia syitä.
Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava lähti julkisuudessa välittömästi näitä hakemaan. Kaupunginjohtajan on jo virkansa puolesta käännettävä julkisuutta Oulun kannalta paremmille jengoille. Siinä Alatossava onnistui.
”Jos maan korkeimmassa johdossa puhutaan tai kirjoitetaan rasistiseksi tulkittavaan sävyyn, sillä voi olla vaikutusta Oulun puukotusten kaltaisiin tekoihin”, Alatossava arveli.
Arvelulle löytyy vahvaa tutkimusnäyttöä. Tutkimusten mukaan vihapuhe ennakoi vihatekoja, vaikka suoraa yhteyttä rasistisen puheen ja väkivallan välillä ei ole helppoa osoittaa.
Alatossava ei lähtenyt yksilöimään tarkemmin, keiden puheita hän tarkoitti. Jokainen politiikkaa vähänkään seurannut kykeni yhdistämään rasistiset ja maahanmuuttajavastaiset puheet puolueista erityisesti perussuomalaisiin.
Oululainen tuore europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää kohtaan, kuten oikeudellinen termi kuuluu. Kyse on ollut islamilaisvastaisista kirjoituksista. Vahingosta ei ole kyse, sillä tuomioita on yhteensä kolme.
Myös perussuomalaisten edellinen puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Jussi Halla-Aho on saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Puolueen nykyisen puheenjohtajan Riikka Purran nettikirjoitukset eivät ole tuomioihin johtaneet, mutta niiden rasismista käytiin viime kesänä kiivas keskustelu.
Pulmusia eivät ole puolueen muutkaan ministerit, puhumattakaan kansanedustajista. Sisäministeri Mari Rantanen on puhunut väestönvaihtoteoriasta.
Puolueen kansanedustaja Ari Koponen taas harjoitti viestipalvelu X:ssä kaksoisviestintää puhumalla vieraslajien kitkemisestä. Viestissä puhuttiin lupiineista, mutta viestin todellinen kohde ei jäänyt epäselväksi.
Perussuomalaisten maahanmuuttovastainen – tai maahanmuuttokriittinen, kuten he itse sanovat – politiikka on toiminut. Puolue on kasvanut suurten puolueiden joukkoon pitkälti sen turvin.
Maahanmuuttovastaisuudelle on vaalitaktiset perusteensa. Suomella on kyseenalainen kunnia olla rasistinen maa.
EU:n perusoikeusvirasto selvitti viime vuonna laajan kyselyn kautta, miten afrikkalaistaustaiset eurooppalaiset kokevat rasismia ja syrjintää. Mukana olleiden 13 maan joukosta Suomi oli rasistisin.
Ulkomaalaiset kertoivat kokeneensa vertailumaista eniten häirintää viimeksi kuluneen vuoden aikana Suomessa. Rasistisen syrjinnän osalta Suomi oli kolmanneksi huonoin vertailumaista.
Joensuussa oli 1990-luvun alussa voimakas skinhead-kulttuuri. Päänsä paljaaksi ajelleet rasistit hakkasivat maahanmuuttajia kaupungin kaduilla.
Joensuu kantoi rasistisen kaupungin leimaa vielä kauan sen jälkeen, kun skinien aika loppui ja viharikosten määrä kaupungissa vähentyi.
Rasistiset väkivallanteot leimaavat Oulua väkisinkin jonkin aikaa. Rasisminvastaisessa työssä on lisättävä kierroksia niin valtakunnan tasolla kuin paikallisestikin.
Oman turvallisuuden puolesta Oulussa ei kaiken tapahtuneen jälkeen silti ole tarvetta pelätä sen enempää kuin muuallakaan Suomessa. Poliisin tietoon tullut väkivaltarikollisuus on Oulussa vähentynyt tänä vuonna.