Oulun yliopiston ylioppilaskunta julkisti viime maanantaina tervetulleen lisän Oulun vetovoimakeskusteluun. Ylioppilaskunta on laatinut kaupunkipoliittisen ohjelman, jonka avulla Oulusta voitaisiin saada ei enempää eikä vähempää kuin maan paras opiskelijakaupunki.
Kaupungin halutaan muun muassa rakentavan lisää opiskelija-asuntoja ja kohentavan joukkoliikenteen palveluja. Samoin kaupungin toivotaan sitoutuvan vahvemmin valmistuvien opiskelijoiden työpaikkojen löytymiseen ja antavan opiskelijakulttuurille enemmän tilaa.
Ylioppilaskunta myös perää Oulun kaupungilta, yliopistolta ja ylioppilaskunnalta yhtenäistä visiota kaupunkikuvasta. Opiskelijat osoittavat sanansa erityisesti seuraavalle, vuonna 2025 valittavalle valtuustolle, jonka tulee kiinnittää "erityistä huomiota Oulun kaupungin viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden lisäämiseen".
Tätä nykyä iso osa Oulussa valmistuvista nuorista jättää kaupungin saman tien, osa siksi, että töitä ei löydy, osa siksi, että elämä jossain muualla vain tuntuu houkuttelevammalta tai järkevämmältä. Mitä syitä lähdöille onkaan, Oulu menettää samalla tulevaisuuden rakentajia.
Tämän takia Oulun on näytettävä houkuttelevalta myös niiden silmissä, jotka muualta maasta tai ulkomailta harkitsevat tänne muuttoa.
Kaupunkitutkija Timo Aro kirjoitti vastikään (Satakunnan Kansa 1.5.), että kaupunki tarvitsee sekä kovia että pehmeitä kilpailukykytekijöitä. Elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman ohella hän puhuu lumovoimasta.
Kaupungin pehmeä voima voi Aron mukaan nousta esimerkiksi paikkakunnan ilmapiiristä, kulttuurista, turvallisuudesta, luonnonläheisyydestä tai historiasta. Oulun kohdalla kiinnostava termi on lumovoima. Puuttuuko nopeasti kasvaneesta kaupungissa oma henkensä ja löytyisikö piilevää lumovoimaa esimerkiksi historiasta?
Viikon uutisiin Oulussa kuuluu se, että pitkään suunniteltu elämys- tai monitoimiareena nytkähti hivenen eteenpäin. Hankkeen kaava pantiin liikkeelle. Kohde on suurista kaupunkihankkeista keskeisimpiä. Paljon muutakin kuitenkin tarvitaan, aineellista ja henkistä.
Areenassa on kyse niin veto-, pito- kuin lumovoimastakin. Maanantaina hankkeen toteutumisnäkymistä kuullaan lisätietoa.
Teknologiakaupungiksi Oulua voi edelleen kutsua, vaikka se enää järin säväyttävä kuvaus olekaan, pyöräilykaupungiksi vahvoin perustein. Entä onko jokin piirre alihyödynnetty? Vaikkapa kaupunkiluonto, meri ja meren ranta niin kesällä kuin talvellakin
Kulttuurikaupunkina mielikuva Oulusta on aivan liian valju ajatellen sitä tarjontaa, joka on asukkaille ja vieraille katettu. Voi onneksi olettaa, että kulttuurikaupunkivuosi 2026 kuvaa oikaisee. Mahdollisuus on historiallinen, eikä merkkivuoden rummutuksessa kannata olla ujo.