Oulun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan noin joka viides suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä on tuomittu rangaistukseen tuomioistuimessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteensä 2201 suomalaisissa pörssiyhtiöissä toiminutta toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä ja hallituksen puheenjohtajaa, jotka olivat toimineet tehtävissä vuosien 2000–2019 välillä. Tutkimushenkilöiden joukosta oli tunnistettu rikostuomion saaneet yksilöt.
Useimmiten johtohenkilöt olivat syyllistyneet liikennerikoksiin, kuten rattijuopumukseen tai liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Jotkin johtohenkilöistä olivat syyllistyneet myös henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin tai seksuaalirikoksiin.
Tutkimuksessa huomattiin, että johtohenkilöiden ikä tuomiohetkellä oli keskimäärin noin 39 vuotta, joka on verrattain korkea. Tuomitut ovat siis olleet rikoksentekohetkellä työurallaan jo pitkälle edenneitä henkilöitä, eivätkä nuoria aikuisia, joiden kohdalla rikoksia selittäisi esimerkiksi harkintakyvyn ja elämänkokemuksen puute. Tutkimuksen mukaan rikostaustan omaavat johtohenkilöt myös työskentelevät pidempään pörssiyhtiöissä kuin ei-tuomitut.
Tutkimuksen johtaja, professori Juha-Pekka Kallunki toteaa yliopiston tiedotteessa, että rikostausta on yhteydessä epärationaaliseen taloudelliseen riskinottoon ja lisää mahdollisesti myös väärinkäytösten riskiä yritystoiminnassa.
– Eettistä yrityskulttuuria ja kestävän liiketoiminnan arvoja on vaikea toteuttaa, mikäli yrityksen ylin johto ei omalla käytöksellään tue näitä tavoitteita. Koska rikostausta ja epätarkoituksenmukainen riskinotto tutkitusti korreloivat toistensa kanssa, rikostaustalla voi olla merkitystä myös yhtiön eettisen yrityskulttuurin ja kestävän liiketoiminnan tavoitteiden näkökulmasta, Kallunki sanoo.
Aiemmin erityisesti ruotsalaisella aineistolla tehtyjen tutkimusten mukaan rikostaustan omaavat johtohenkilöt ovat valmiita ottamaan yhtiön toiminnassa epätarkoituksenmukaisia riskejä.
– Rikostaustan on todettu vähentävän kirjanpidon varovaisuuden periaatteen noudattamista ja lisäävän epäonnistuneista yrityskaupoista syntyvää liikearvon alaskirjaamista. Toimitusjohtajan rikostuomioiden on myös havaittu lisäävän sekä hänen henkilökohtaista että hänen johtamansa yhtiön aggressiivista, henkilötasolla jopa laitonta verosuunnittelua, yliopisto kertoo tiedotteessaan.
Tutkijat ehdottavat taustojen tarkistamista rekrytointivaiheessa
Nykyisellään pörssiyhtiöiden johtotehtäviin pyrkivien henkilöiden rikostaustaa ei selvitetä, eikä rekrytointivaiheessa rikostaustan katsota vaikuttavan henkilön kykyyn hoitaa tehtäviään. Tutkijat suosittavat tulosten perusteella, että johtotehtäviin valittavan rikostausta selvitettäisiin ainakin sisäisesti ennen nimitystä.
– Taustan selvittäminen on perusteltua paitsi mahdollisten oikeudellisten vastuuriskien myös eettisen ja kestävän liiketoiminnan tavoitteiden näkökulmasta.
Tuomioista 8,8 prosenttia oli vankeusrangaistuksia ja 91,2 prosenttia sakkorangaistuksia. Aineiston toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä naisia oli 15,1 prosenttia, kun rangaistukseen tuomituista johtohenkilöistä naisia oli 5,1 prosenttia.
Tuomioissa huomioitiin johtohenkilöiden täysi-ikäisinä ensimmäisissä oikeusasteissa saamat rikostuomiot alkaen vuodesta 1977 johtohenkilöuran päättymiseen saakka. Tuomioiden lukumäärät jaoteltiin rikosten, henkilön sukupuolen ja yhtiön koon mukaan. Aineisto saatiin yhdistämällä Tilastokeskuksen rekisteriaineistot pörssiyhtiöiden tiedoista, yhtiöiden vastuuhenkilöistä ja käräjäoikeustuomioista. Tutkimus on julkaistu Oikeus-lehden numerossa 3/2023.