Ensin Nette-Mari Saarela pettyi pahasti. Peruskoulunsa päättäneen nuoren opiskelupaikka lukiossa oli pienestä kiinni, mutta hän jäi kuitenkin ensimmäiselle varasijalle.
Hänet ohjattiin tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (tuva). Siellä hän voisi korottaa numeroitaan ja hakea lopulta uudestaan haluamiinsa opintoihin.
– Minulle kuittailtiin siitä, että eikö koulussa pärjää sen vertaa, että joutuu tuvalle. Itsellänikin oli ennakkoluuloja, mutta nyt olen vain tosi tyytyväinen, Saarela summaa.
Saarela hakee kevään yhteishaussa sosiaali- ja terveysalan opintoihin ja aikoo opiskella kaksoistutkinnon. Tulevaisuudessa tie vie toivottavasti eläinlääketieteelliseen.
Entinen kymppiluokka ja lukio- sekä ammatillisiin opintoihin valmistavat opinnot yhdistyivät vuonna 2022 tutkintokoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi.
Oulussa suurin tuva-koulutuksen järjestäjä on Oulun aikuislukio, jolla tuva-opiskelijoita on noin 150 joka vuosi. Kaupungin yksikössä tilaa on oltava kaikille peruskoulunsa päättäville, jotka jäävät ilman koulupaikkaa, vaikka täyttä olisikin. Toistaiseksi tilaa on kuitenkin riittänyt, kertoo rehtori Panu Kela.
Kelan mukaan toisen asteen opiskelupaikoista on Oulussa kilpailua, eli kaikki halukkaat eivät pääse lukioon tai ammattikouluun opiskelemaan. Tuva-koulutukseen päätyy siis kouluun hakeneita, mutta myös niitä, jotka eivät ole hakeneetkaan koulupaikkaa.
Oppivelvollisuuden laajentamisella vuonna 2021 haluttiin napata kiinni juuri näihin nuoriin. Ajatus oli, että 18-vuotiaaksi asti jatkettu oppivelvollisuus ehkäisisi syrjäytymistä, kun herkässä ikävaiheessa peruskoulun jälkeen ei voisikaan jäädä enää tyhjän päälle kotiin.
Alustavien tilastojen mukaan tehtävässä on jossain määrin onnistuttu ja tuva-koulutuksella on kuviossa tärkeä rooli.
Kertausta, ohjausta ja kannustamista tarjolla
Panu Kelan mukaan Oulun aikuislukion tuva-opiskelijat ovat hyvinkin eri elämänvaiheissa. Noin puolet opiskelijoista on vieraskielisiä, jotka tarvitsevat suomen kielen taidon petraamista ennen toisen asteen koulutukseen siirtymistä.
Suomenkielisistä osa on juuri peruskoulun päättäneitä nuoria. Osa on aikuisia, jotka luovat polkuaan opiskeluihin uudelleen.
Duc Hung Nguyen valmistui peruskoulusta vuonna 2017. Hän opiskeli sen jälkeen ensin lukiossa, vaihtoi sitten ammattikouluun ja jätti sen lopulta kesken.
Tuva-koulutukseen hän päätyi viime syksynä, koska halusi korottaa peruskoulun numeroitansa ja petrata suomenkielisiä opiskelutermejä, mutta myös vielä harkita tulevaisuuden opintojaan.
Nyt yhteishakulomakkeet on täytetty. Haku kohdistui Lyseon lukion kansainväliselle IB-linjalle sekä Oulun aikuislukioon, joiden välillä Nguyen vielä arpoo.
– Kävin IB-linjalla tutustumassa parin viikon ajan. Silloin huomasin kyllä, että se on todella korkeatasoinen koulu, hän naurahtaa.
Faozia Mohammed muutti Suomeen kolme vuotta sitten Jemenistä. Hän ryhtyi saman tien opiskelemaan suomen kieltä ja valmistui peruskoulusta viime keväänä.
Tuva-koulutukseen Mohammed tuli parantamaan kielitaitoaan entisestään ja korottamaan samalla numeroitaan. Hän kävi osana opintojaan tutustumisjaksolla ammatillisten opintojen parissa, ja yhteishaussa hän hakikin opiskelemaan ammattiopistolle lääketeknikoksi.
Saarela, Nguyen ja Mohammed kehuvat ilmapiiriä kannustavaksi. Opettajilla ja ohjaajilla on aikaa neuvoa ja tukea. Se voi vaikuttaa positiivisesti myös niihin nuoriin, joille koulunkäynti ei ole ennen maistunut.
Pääsääntöisesti koulutus kestää vuoden, mutta aikaisemminkin voi lopettaa, mikäli opiskelupaikka löytyy. Poikkeusluvalla voi opiskella pidempäänkin, mikäli yksilön tilanne sitä vaatii.
Kelan mukaan opetuksesta suuri osa on peruskoulun oppimäärän kertausta. Opintoihin yritetään kuitenkin löytää uusi näkökulma ja kerrata asioita eri tavalla kuin peruskoulussa.
Lisäksi opiskelijat voivat käydä tuva-koulutukseen varta vasten räätälöityjä lukion kursseja, osallistua varsinaisille lukion kursseille aikuislukion puolella ja käydä tutustumassa toisen asteen koulutuksiin tuvan ulkopuolella.
Syrjäytymisen ehkäisyssä avainasemassa
Tuva-koulutukseen hakeutuvien määrä räjähti valtakunnallisesti oppivelvollisuuden laajentuessa. Nuorilta on saatu siitä myös todella hyvää palautetta, kertoo Nuorisoala ry:n asiantuntija Annika Nevanpää.
– Liian moni nuori voi huonosti peruskoulussa, ja valmiuksia jatkaa toiselle asteelle ei ole. Se on älyttömän tärkeä ja herkkä vaihe elämässä, ja tuva on syrjäytymisen ehkäisyssä aivan avainasemassa, Nevanpää painottaa.
Koulutuksessa voidaan myös ratkoa elämänhallinnan asioita ja katsoa tarvittavia palveluita kuntoon. Monelle tuva on se piste, joka ehkäisee koko elämän mittaiselta syrjäytymiseltä.
Vaikuttiko oppivelvollisuuden laajentaminen halutulla tavalla, syrjäytymistä ehkäisten?
Syrjäytyneiden määrää on vaikeaa aukottomasti tilastoida, mutta koulutuksen piirissä olevien nuorten määrä on kasvanut, Nevanpää toteaa. Nuoret eivät myöskään lopeta opiskelua 18 vuotta täytettyään aiempaa enemmän, vaan päinvastoin toisen asteen opintoja keskeytetään aikaisempaa vähemmän.
– Erityisesti valmistuneiden määrä on noussut ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä on todella hyvä käänne, sillä perinteisesti ammattiopistojen ongelmana on ollut opintojen keskeyttäminen.
– Hyvältä siis näyttää, Nevanpää summaa.
Koulu ei voi herättää aamulla
Entä jos alle 18-vuotias ei vain mene kouluun, vaikka on oppivelvollinen? Tilanne ei ole kovin yleinen, mutta sitäkin tapahtuu.
Oulun oppivelvollisuudesta vastaava opinto-ohjaaja Pirjo Niittyviita on se, jolle oppilaitoksen tulee ilmoittaa, mikäli nuori ei käy koulua ja hänet katsotaan eronneeksi koulusta. Kuluvana lukuvuonna hän muistelee vastaavia tapauksia olleen 50–60.
Heistä alle kymmenen on nuoria, jotka eivät ole lähteneet ilmoituksen jälkeenkään opiskelemaan eivätkä ole hakeneet oppivelvollisuuden keskeyttämistä lain mukaisilla perusteilla.
Usein näillä nuorilla olisi muiden palveluiden ja tuen tarve, mutta niistä kieltäydytään. Niittyviita tai usein jo oppilaitos tekee lastensuojeluilmoituksen, mutta koska lastensuojelu sakkaa ylikuormittuneena, ei asialle välttämättä ehditä tekemään mitään ennen kuin nuori täysi-ikäistyy.
Niittyviita muistuttaa, että vaikka oppivelvollisuus on lakiin kirjattu, se ei poista nuoren omaa sekä huoltajien vastuuta.
– Koulussa tarjotaan tukea ja ohjausta, mutta koulu ei voi herättää nuorta aamulla.
Fyysisesti ketään ei siis tulla kotoa hakemaan.
Mikäli nuorella on ollut vakavia haasteita käydä säännöllisesti koulussa perustasolla, ei tilanne helpota toiselle asteelle siirryttäessä. Siinä tapauksessa tulisi mennä tuva-koulutukseen opettelemaan vastuunottoa omista asioista ja vahvistamaan opiskelutaitoja. Asenne vain saattaa olla tuvaakin kohtaan huono.
– Olen huomannut, että usein näille nuorille tulee 22–23-vuotiaana sellainen kypsyminen, jonka myötä ryhdytään sitten miettimään omaa tulevaisuutta ja koulutusta.
Juttua korjattu 25.2.2026 kello 15.00. Korjattu Faozia Mohammedin nimi oikein sekä korjattu Jemenin kirjoitusasu.
