Varoitus: Ajokeli on monin paikoin edel­leen huono tai jopa erit­täin huono

Ou­lu­lai­nen Mar­jat­ta Kaasila kir­joit­ti vii­mei­sen ru­no­teok­sen­sa rak­haues­ta – "En mie muulla tavalla osaa puhua tai kir­joit­taa, enkä halua ope­tel­la­kaan", hän pe­rus­te­lee va­lin­taan­sa kir­joit­taa mur­teel­la

"Saatan mie jonkun rämssyn kirjoittaa vastakin, mutta nyt tuntuu, että kirjojen kirjoittaminen piisaa", sanoo Peräpohjolan murteen sanansaattajana tunnettu oululaisrunoilija Marjatta Kaasila julkaisi viimeisen teoksensa.

Oulu
Marjatta Kaasila muutti Ouluun vuonna 1963, mutta ei ole koskaan tullut sinuiksi Oulun murteen kanssa.
Marjatta Kaasila muutti Ouluun vuonna 1963, mutta ei ole koskaan tullut sinuiksi Oulun murteen kanssa.
Kuva: Marjatta Kaasila

– Se on rakhaus, joka on pistänyt minut runoja kirjoittamaan, sanoo oululaisrunoilija Marjatta Kaasila.

Väkevästi peräpohjalaisittain – tarkemmin ottaen tervolalaisittain – ”hoon päältä” puhuva ja kirjoittava Kaasila julkaisi vastikään kahdeksannen runokirjansa, joka kantaa nimeä Rakhaus punanen elämänlanka. Teos sisältää runoja ja mietteitä Kaasilan seitsemästä aiemmasta runoteoksesta.

Tänä vuonna 80-vuotismerkkipäiväänsä viettävä runoilija sanoo kirjan olevan hänen viimeisensä.

– Saatan mie jonkun rämssyn kirjoittaa vastakin, mutta nyt tuntuu, että kirjojen kirjoittaminen piisaa.

Kaasila julkaisi ensimmäisen Mie kait tykkään tästä -runokirjansa omakustanteena vuosituhannen vaihteessa.

– Ensimmäisen kirjan julkaiseminen oli hirveää. Tuntui, että miten mie kehtaan näitä kenellekään näyttää. Meinasin hävittää koko runot, Kaasila nauraa.

Epävarmuudestaan huolimatta hän rohkeni antaa runonsa silloiselle Oulun läänintaiteilijalle Marja-Riitta Vainikkalalle luettavaksi.

– Hän sanoi heti, että tämähän on ihan valmis kirja, kolmen viikon kuluttua kirja oli ulkona ja siitä tykättiin hirveästi. Päätalopäivilläkin palkittiin.

Kaasilan seuraava teos Mie sen kans vehtaan ilmestyi vuonna 2001 ja sen jälkeen runokirjoja on putkahdellut tasaiseen tahtiin.

Rakkautta eri kanteilta

Kaikki Kaasilan kynästä syntyneet tuotokset on kirjoitettu murteella.

– Se ei ole ollut mikään valinta, vaan itsestäänselvyys. En mie muulla tavalla osaa puhua tai kirjoittaa, enkä halua opetellakaan.

Kaasila muutti kotipaikkakunnaltaan Tervolasta vuonna 1963 miehensä töiden perässä Ouluun ja asuu kaupungissa edelleen, mutta ei ole koskaan tullut sinuiksi Oulun murteen kanssa.

– Kyllä mie siitä tykkään, niin kuin kaikista murteista, mutta en mie ole sitä omaksi ottanut, vaikka omat palakeetkin (lapset) sitä puhuvat.

Kaasilan tekstit ovat kummunneet rakkaudesta. Hän on käsitellyt tunteista suurinta monelta eri kantilta.

– Millaista se oli nuorena, millaista se on nyt vanhenevana naisena ja miten olen kokenut vanhempieni rakkauden, Kaasila sanoo ja jatkaa:

– Näin ensimmäisen kerran kyyneleen isäni poskella kun kävelimme vihille. Äiti ei koskaan sanonut rakastavansa minua, mutta kyllä mie sen tiesin ja tunsin. Se äidinrakkaus oli silloin minun lapsuudessani toisenlaista kuin se on nyt.

Kaasila kertoo ruotineensa runojen muodossa myös miestään, jonka kanssa avioitumisesta tuli tänä kesänä kuluneeksi 60 vuotta.

– Kyllä se pitkän rakhauen salaisuus on puhuminen ja itsensä ilmaiseminen. Se vain meillä enenee mitä vanhemmaksi tullaan. Mutta ei meillä aina ole mukavaa. Välillä riidellään kuin talvisodassa, vain pyssyt puuttuvat. Mutta sellaistahan se rakhaus on. Jos aina olisi mukavaa, tietäisikö sitä rakastavansakaan?

Muusajuhlat käynnissä

Marjatta Kaasila on yksi parhaillaan Oulussa käynnissä olevien Oulun Muusajuhlien sanataiteilijoista. Hän pääsi ääneen uuden teoksensa tiimoilta eilen tiistaina Oulun pääkirjastolla.

Poikkitaiteellinen sanataidefestivaali Muusajuhlat jatkuu sunnuntaihin saakka. Muusajuhien noin 90 tilaisuutta keskittyvät Oulun kaupunginkirjastoon ja ravintola Tubaan, mutta tapahtumia on myös muissa ravintoloissa, kirjastoissa ja Oulun lähikunnissa. Suurin osa tapahtumista on pääsymaksuttomia.

Osana Oulun Juhlaviikkoja järjestettävän festivaalin ohjelmassa on kirjailijavierailuja ja kirjallisuuskeskusteluja, mutta mukana on myös muun muassa musiikkia, teatteria ja runoesityksiä. Festivaalin tuottaa Huutomerkki ry.

Muusajuhlien menovinkkejä

Keskiviikko 11.8. kello 19 Kulttuuritalo Valve. Liisa Tavin ja Arto Piispasen Rakkaudesta elämään – lauluja nuoruudestani -konsertti. Liput 18 euroa.

Torstai 12.8. kello 17.30 Oulun kaupunginkirjasto. Robert Brantberg esittelee tietoteoksiaan UKK – Koko tarina ja Urho Kekkosen Elämä.

Perjantai 13.8. Oulun kaupunginkirjasto kello 16.30. Kalevalatutkija Jyrki Korpua käsittelee puheenvuorossaan Sami Makkosen sarjakuvateosta Kalevala – Sampo.

Lauantai 14.8. Tuba Food & Lounge kello 20. Lauantain Muusaklubilla julkistetaan Muusa-kirjoituskilpailun voittajat.

Sunnuntai 15.8. kello 13 Hailuodon huoltoasema. Äänessä kirjailijat Heikki Turunen ja Pauliina Vanhatalo sekä harmonikka­-taiteilija Anne-Mari Kanniainen ja tarinaniskennän Pohjois-Karjalan mestari Timoi Munne.

Koko ohjelma löytyy osoitteesta www.oulunjuhlaviikot.fi/tapahtuma/oulun-muusajuhlat/