Suurilta tunteilta ei välty tähtitieteilijänkään työssä. Marraskuun alussa Euclid-avaruusteleskoopin kuvat herkistivät tähtitieteilijoitä kyyneliin saakka.
”Koskaan aiemmin avaruudesta ei ole saatu yhtä laajoja ja tarkkoja kuvia. Niitä voidaan käyttää muun muassa uusien galaksien etsimiseen ja kartan rakentamiseen maailmankaikkeudesta”, kertoo yliopistonlehtori Aku Venhola, Oulun yliopiston Euclid-ryhmän johtaja.
Suomessa tutkitaan avaruutta neljässä yliopistossa, joilla kullakin on omat erikoisalat. Oulun avaruusfysiikan ja tähtietieteen tutkimusyksikössä on erikoistuttu galaksien kehittymisen tutkimiseen.
Avaruuden valloittamiseen liittyy monenlaisia intressejä. Maineen ja kunnian lisäksi avaruusseikkailuista haetaan rahallista hyötyä, esimerkiksi tietoliikenne- ja vakoilusatelliiteissa ja avaruusmineraaleissa pyörivät isot rahat.
Seuraavan vuosikymmeninen aikana satelliittien määrä kasvaa rajusti.
”Tähtitieteilijänä olen aika kauhuissani. Satelliitit mitä taivaalla nähdään eivät ole näkymättömiä. Jo nyt, kun Oulun keskustasta tai vähän ulkopuolella katsot yöllä taivaalle, näkyy paljon liikkuvia kohteita. Pelko on, ettei maanpäällisistä observatoriosta ole pian hyötyä, kun siellä on niin paljon rojua häiritsemässä yötaivasta”, Aku Venhola sanoo.
Miten Venholasta tuli tähtitieteilijä, mitä mieltä hän on eri valtioiden avaruusohjelmista ja miksi pimeää ainetta kannattaa tutkia – muun muassa näihin kysymyksiin Venhola vastaa Radio Kalevan haastattelussa.
Toimittaja on Sini Salmirinne.
