Oulussa tullaan viettämään kulttuuripääkaupunkivuotta vuonna 2026. On hienoa, että Oulu ja yli 30 lähikuntaa on tunnistettu kulttuurin kehityskohteiksi ja kulttuuriin panostetaan.
Useaan otteeseen olen kuitenkin kuullut huolta siitä, miten juhlavuosi tulee näkymään kuntalaisten arjessa. Aihe on hyvin ajankohtainen juuri nyt, sillä aktiivisimman valmisteluvaiheen tulisi olla käynnissä.
Oululla ja muilla mukaan lähteneillä kunnilla on paljon mahdollisuuksia, mutta huoliakin herää. Julkisissa keskusteluissa hankkeen etenemisestä ei ole yhtenäistä tilannekuvaa siitä, missä todellisuudessa mennään.
Oulussa useat kulttuurikohteiden remontit ovat vaiheessa, ja esimerkiksi pääkirjasto, uimahalli ja tiedekeskus Luuppi ovat kesken, eikä tarkkaa tietoa kohteiden valmistumisesta kulttuuripääkaupunkivuodelle ole.
Kuka kantaa vastuun siitä, että kulttuurikohteet valmistuvat ennen vuotta 2026. Emme voi olla tilanteessa, jossa julkiset rakennukset ovat huputettuina, ulkoilureitit esimerkiksi Nallikariin kiinni tai muuten kaupunkikuvan kannalta hyvin keskeneräisessä vaiheessa. Kehitys on erittäin tervetullutta, mutta kokonaisuudesta tulee huolehtia.
Valtio ja Oulun kaupunki rahoittavat molemmat hanketta 20 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2027 ja 10 miljoonaa rahoitetaan EU-hankerahoituksen ja yritysyhteistyön kautta. Näillä mahdollisuuksilla soisi jo hieman näkyvyyttä hankkeelle niin, että ihmiset saisivat esimakua kulttuuripääkaupunkivuodesta.
Hankkeen tavoite on lisätä elinvoimaa, luovuutta, matkailijoita ja luovien alojen työpaikkoja. Tavoitteet ovat hyviä, mutta miten voimme varmistaa hankkeen pysyvät positiiviset vaikutukset myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen. Panostukset ovat kohtuuttomia, mikäli emme saa kulttuurisesti kiinnostavia kohteita ja kaupunginosissa kukoistavaa kulttuuria juurrutettua kuntalaisten arkeen.
Kulttuuripääkaupungin tapahtumien on myös erittäin tärkeää olla jokaisen kuntalaisen saavutettavissa, ja siitä ei tule joustaa. Siksi on herännyt myös kysymys osoittautuneesta haluttomuudesta tehdä vahvaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Yhteistyöksi kun ei riitä se, että ilmoitetaan milloin koulut voivat tiedottaa hankkeen tapahtumista, vaan kulttuurikasvatus vaatisi konkretiaa ja koulujen oikeaa laajempaa osallisuutta. Kouluissa on valtava potentiaali kulttuurin edistämiseksi, mutta nyt yhteistyö on perustunut näkyvästi vain Rauhankoneeseen.
Toivon yhteistyön syventämistä. Lasten kulttuurin kehittämistä ei saa unohtaa senkään vuoksi, että myös sen luomat mahdollisuudet toisivat koululuokkia ympäri Suomen Ouluun testaamaan taidetta, ja sen soisi tapahtuvan.
Toivon, että Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuosi näkyisi jo nyt arjessamme, hanketta valmistettaisiin poikkihallinnollisesti huolehtien kokonaiskuvasta myös infraan osalta, ja hankkeen etenemisestä kulkisi ajantasainen tieto päättäjille sekä kuntalaisille.
Kulttuuri edistää monipuolisesti hyvinvointia tukien henkistä kasvua, lisäten itsetuntemusta ja voimavaroja sekä mahdollistaen sosiaalisia kontakteja ja parantaen mielenterveyttä. Tässä ajassa tarvitsemme iloa ja positiivisia yhdistäviä asioita ja toivon, että Oulu2026-hanke mahdollistaisi sen jokaiselle kuntalaiselle.
Pia Hiltunen
valtuutettu, kansanedustaja (sd.), Oulu