Taide: Ou­lu­lai­nen Elsi Tau­riai­nen jul­kai­si maa­laus­vi­deon ja sai 100 000 seu­raa­jaa

Neuvottelutaito: Oulun po­lii­sin neu­vot­te­lu­ryh­män vetäjä kertoo tiu­kim­mat ti­lan­teen­sa

Kolumni: Sek­suaa­li­nen ah­dis­te­lu on rikos ja siihen tulee suh­tau­tua sel­lai­se­na

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Pääkirjoitus

Oulu aikoo ottaa rä­vä­käs­ti velkaa ja luottaa suur­in­ves­toin­tien tuovan hyvää satoa jo muu­ta­man vuoden päästä

Kaupunginjohtaja Seppo Määtän ensimmäinen talousarvioesitys sisältää ennätysmäiset investoinnit lähivuosille. Niiden toteuttamiseksi kaupunki ottaa reippaasti velkaa. Hedelmien poimintaan toivotaan päästävän jo muutaman vuoden päästä

Oulun kaupungilla on viime ja tänä vuonna mennyt taloudellisesti mukavasti. Sote-kiinteistöt on myyty, mikä toi viime vuoden tilinpäätökseen mellevän ylijäämän ja vuosikatteen. Verotulotkin ovat olleet ilahduttavalla tasolla. Tänä vuonna on jo palattu normaalimpaan.

Uusi kaupunginjohtaja Seppo Määttä esikuntineen laati vuoden 2024 talousarvioesityksen muuttuvaan tilanteeseen. Ensi vuoden talouskasvuksi ennakoidaan jotain nollan ja yhden prosentin väliltä. Työttömyys lisääntyy ennen kaikkea rakennusalalla mutta alkaa heijastua muuallekin.

Kuntabudjetin tekijälle tarjolla on kaksi perusvaihtoehtoa: aletaan pihistää, jotta velkamäärä ei karkaa käsistä, tai pannaan raha liikkeelle ja rakennetaan siltaa heikoista ajoista parempiin.

Määttä tiimeineen on valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon.

-
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Oulu tekee kolmena seuraavana vuonna yhteensä noin 650 miljoonan euron investoinnit, joihin ensi vuonna kuluu talousarvioesityksen mukaan noin 240 miljoonaa euroa.

Listalla on sekä pitovoimatekijöitä eli niitä, jotka pitävät asukkaat tyytyväisinä, että vetovoimatekijöitä, joiden ansiosta Oulu on houkutteleva myös ulkoa päin katsottuna. Näin on syytä ollakin.

Kaikkiaan kaupunki panostaa suunnittelukaudella yli 600 miljoonaa kaupunki-infran kehittämiseen ja matkailullisen vetovoiman vahvistamiseen.

Rakentaminen on kustannusten ja korkojen takia muuttunut kalliimmaksi, mutta Määtän keskiviikkoisessa puheenvuorossa tuli näkyviin kaksi perustetta kaasun painamiselle juuri nyt.

Ensinnäkin kun suhdanne on heikko, on kaupungin aika panna investointeja liikkeelle. Se tukee myös työllisyyttä, vaikka tuskin työttömyyden kasvulta kaupunkia pelastaa.

Toiseksi Määttä korosti, että vauhtiin työnnetään nyt tulevaisuus- ja elinvoimainvestointeja. Niiden on siis määrä poikia hyvää tuonnempana.

Ensi vuonna kaupungin talousluvut kuitenkin notkahtavat heikompaan asentoon. Velkamäärä kasvaa 140 miljoonalla eurolla, vuosikate heikkenee ja tilinpäätös kääntyy alijäämäiseksi. Velkamäärä asukasta kohden pysyy kuitenkin kohtuullisissa lukemissa.

Määtän tiimin käyrien mukaan hedelmiä alkaa kypsyä poimittaviksi vuonna 2026. Olennaisesti lukujen toteutumiseen vaikuttavat kuitenkin talouden suhdanteet, jotka voivat olla arvaamattomat.

Alkaako Oulu nyt ottaa isoja taloudellisia riskejä? Tuskin. Kaupungin elinvoima ei myöskään ole vain sen omien investointien ja niiden onnistumisen varassa.

Meneillään jo olevien ja suunniteltujen yksityisten investointien lista on Oulussa pitkä ja paksu. Uusia halutaan mahdollistaa tekemällä Oulusta Suomen yritysmyönteisin kasvukeskus. Määtän usein toistama tavoite on kova, mutta se asettaa tervettä painetta kaupungin viranhaltijoille ja luottamushenkilöille.

Samaan aikaan Oululle antaa nostetta se, että pohjoisen paino on maassa vahvistumassa kaikkiaan. Näin myös Nato-jäsenyyden takia. Lupaavat näkymät pitää nyt osata hyödyntää, niin Oulussa kuin muuallakin Pohjois-Suomessa.