4. vuoden luokanopettajaopiskelija (Kaleva 31.10./Lukijalta) otti kantaa opettajan työn houkuttelevuuteen erityisesti luokanopettajaopiskelijan näkökulmasta. Myös muissa medioissa opettajan työstä on keskusteltu tavalla, joka on nostanut huomion polttopisteeseen ammatin raskauden ja spekulaation vetovoiman hiipumisesta. Esiin on nostettu ryhmäkokojen kasvu, entistä haastavammat oppilaat, kasvanut lomakerumba ja liian pieni palkka.
Haastavasta tilanteesta voi kuitenkin seurata myös hyvää. Nimittäin ongelmissa – pienissä tai suurissa – piilee aina mahdollisuus ennakkoluulojen purkamiseen, julkisivun pyyhkimiseen ja tämän seurauksena asian ytimen tarkasteluun. Mitä lomakkeiden, pienen palkan, suuren ja oireilevan oppilasmassan ja muun kurjan alta paljastuu?
Opettajan ammatin ytimestä löytyy kolme perustavanlaatuista tehtävää.
Ensiksikin oppilaille on opetettava hyödyllisiä tietoja ja taitoja, kuten laskemista ja lukemista, jotta esimerkiksi sillat kantaisivat, rokotteet valmistuisivat ja talouden rattaat pyörisivät.
Tämä tehtävä on usein raakaa, mutta palkitsevaa aherrusta. Aika ajoin taitava opettaja säväyttää kuulijoitaan kertyneillä tiedoillaan sekä mahdollistaa työskentelyn rauhoittavalla ja turvallisella olemuksellaan. Intuitiivisella herkkyydellään taitava opettaja ratkaisee luokan yllättävät tapahtumat spontaanisti. Hän antaa sopivia haasteita, jotka synnyttävät onnistumisen kokemuksia uusien aiheiden äärellä innostaen suojattinsa sinnikkääseen työskentelyyn.
Toiseksi opettajan tehtävä on tasapainoilla perinteiden ja uusien tuulien välimaastossa saattaen oppilaat osaksi vallitsevaa yhteiskunnallista järjestystä, mutta tukahduttamatta heidän kansalaisdebyyttiinsä raikkautta.