Joel Taskilan mielipidekirjoitus (Kaleva 4.3./Lukijalta) "Haluaako Oulu edes oikeasti matkailijoita?" oli mielenkiintoinen ja ajankohtainen kirjoitus, johon haluan tuoda toisen näkökulman.
Olen Taskilan kanssa samaa mieltä siitä, että Oulun rakennusvalvonnan linjaus kaipaa selkeyttä. Lyhytvuokraus on hyvä ajatus ja lisä Oulun majoitus- ja hotellikapasiteettiin erityisesti silloin, kun järjestetään suuria tapahtumia ja väkeä on paljon.
Matkailu pohjoisessa Euroopassa, erityisesti lumisissa kohteissa, kuten Lapissa, Norjassa ja Islannissa, on ollut kasvussa muun muassa siksi, että rantalomakohteet, joissa jo liian lämmin ilma ilmastonmuutoksen myötä ei enää houkuttele kävijöitä entiseen tapaan joissain tapauksissa.
Liiallinen kuumuus ja suuret kanssamatkailijamäärät ajavat turistit kohteisiin, joissa on lunta ja viileämpää lisättynä siihen, että ihmisiä on usein myös vähemmän.
Rovaniemi on jo poikkeuksellinen kaupunki muusta Suomesta siinä, että talvisesongin aikaan kaupungin keskusta on täyttynyt enimmäkseen ulkomaisista turisteista kuin paikallisista tai edes suomalaisista.
Silloin keskustassa kaupassa käydessään kuulee puhuttavan lähes vain ulkomaisia kieliä, ja tunnelma on kansainvälinen. Tässä ei ole mitään vikaa niin pitkään kuin tilanne pysyy hallinnassa. Rovaniemellä paikalliset ovat jo joutuneet kärsimään lyhytvuokrauksesta ja kaupungin rakennusvalvonta on tehnyt linjauksia, ja antanut jopa uhkasakkoja toiminnan lopettamiseksi joissain tapauksissa.
Kun ilmastonmuutos lisää Etelä-Euroopan lämpötiloja entisestään, on odotettavissa, että matkailijat alkavat saapua mahdollisesti enenevissä määrin pohjoiseen Eurooppaan, kuten jo saapuvatkin. Oululla on tässä merkittävä potentiaali, joka kannattaa hyödyntää, josta Taskila mainitsee.
Rahavirtojen tulviessa, jos menestystä siis tulee, on väistämätöntä kuitenkin se, että paikallisten elämä kärsii. Turistit useimmiten vähät välittävät muusta kuin omasta matkakokemuksestaan, joka perustuu hedonistiseen "viimeinen mahdollisuus" -matkailutrendiin, jossa on ajatuksena, että koetaan häviävä kohde – jossa esimerkiksi vielä on lunta – kun se on mahdollista.
Tämä trendi on nähtävissä juuri pohjoisissa, arktisissa matkakohteissa, joihin Oulu ja Rovaniemi voidaan lukea mukaan. Siksi halutaan kuluttaa kyseinen paikka matkailijana viimeisiään myöten parhaansa mukaan, kunnes se ei enää ole mahdollista ilmastonmuutoksen takia sellaisena kuin se ennen oli.
Siksi kysynkin onko Oulu valmis tällaiseen skenaarioon, josta on orastavia viitteitä jo Rovaniemeltä? Kumpi silloin painaa vaakakupissa enemmän: raha ja hotelliyrittäjien menestys, vai paikallisten hyvinvointi ja luonnon pelastaminen majoitusinfrastruktuurilta?
Elias Rossinen
väitöskirjatutkija Oulun yliopistossa matkailumaantieteen tutkimusryhmässä, tutkii matkailun kasvua Pohjois-Suomessa kansallispuistojen kontekstissa