Oululla on Lapsiystävällinen kunta -tavoitteet 2025–2028, hyvinvointisuunnitelmaa, kaupunkistrategiaa ja hyvinvoivat kokouksista toiseen rientävät poliitikot.
Mutta meidän tärkeimmän aarteemme, eli jälkikasvumme pääluvun laskeminen tuottaa suuria vaikeuksia niin virkamiehille kuin poliitikoillekin. Oulunsalon kirkonkylän koulun oppilasennusteet 2032 Oulun kaupungin mukaan laskevat 10 prosenttia, mutta toisaalta oulunsalolaisten itsensä päiväkoti-ikäisistä keräämistä tiedoista arvioivat oppilaiden määrän nousevan 47–70 prosenttia (imago vs. todellisuus).
Koulukiinteistöjen kustannuksista liikkuu myös niin korkealentoisia lukuja, että uskon tarunomaisen joulupukin todellakin olevan olemassa. Esimerkiksi Tirinkylän koulun kustannukset ovat 111 000 euroa vuodessa (Oulun kaupunki 2022). Tästä on pitkästi matkaa vuoden 2026 esiteltyyn säästöön Tirinkylän osalta (562 000 euroa, Oulun kaupunki 2026).
Vuoden 2022 luvut sisältävät kiinteistöjen ylläpidon (lämmitys, vesi, sähkö + kaasu, toimintakulut, palveluiden ostot, vuokrat), kiinteistöjen hoidon (toimintakulut) sekä korjaus ja muutostyöt (toimintakulut). Vuoden 2026 400 prosenttia korkeammat luvut vaativat tarkempaa avausta (joulupukki vs. todellisuus).
Koulukiinteistöjen kunnosta kuuluu johtavien poliitikkojen suusta hyvinkin negatiivisia kommentteja, mutta kun kysytään kohdekoulun rehtorilta asiasta, niin sisäilmaongelmaa ei ole. Poliitikkojen ja virkamiesten tekemä kunnon arviointi ei Oulussa perustu ensikäden tietoon (imago vs. todellisuus).
Kouluverkko tulee kytkeä aukottomasti myös kaavoitukseen: on vaikea koulunkin hankkia oppilaita, ellei nuoria vanhempia päästetä rakentamaan omia toivekotejaan. Jokaisen koulun läheisyyteen Oulun tulee kaavoittaa riittävä määrä tontteja, esimerkiksi 50–100 tonttia/alue. Kaavoitus ja palveluverkkoasiat tulee kytkeä paremmin yhteen, jotta kaupunkia voidaan kehittää monimuotoisesti, eikä kyse voi olla ainoastaan ruutukaava-alueen kehittämisestä.
Hankintojen säästöissä on varmasti mahdollisuus parempaan; ravintolatarjoilua kokoustajille hankittaessa se 10 prosenttia edullisempikin vaihtoehto vien nälän kokouksen ajaksi.
Oulun kaupungin ostot 2015–2025 ovat kasvaneet 54,6 miljoonasta (2015) 123 miljoonan tasoon (2024/2025). Oulun on kiristettävä kilpailutusta, hankinnat puntaroitava entistä tehokkaammin.
Tilahankintojen ja korjausten kustannuksia tulee arvioida jatkossa entistä kriittisemmin. Myös tilojen osalta on haettava säästöjä, kun kyse on uudishankkeista ja korjausrakentamisesta. Onko aivan välttämätöntä rakentaa 44 miljoonan de luxe -koulua? Pystyisikö oppia hakemaan vaikka 25 miljoonan normikoulusta? Jättikoulujen pärjäämiseksi pitää pikkukoulut lopettaa Oulussa. Imago versus todellisuus?
Matti Rinnekangas
(ps.), Oulu