Kevät on valmistumisen aikaa. Tuhannet nuoret siirtyvät opintojen jälkeen työelämän kynnykselle toiveikkaina, mutta yhä useammin myös epävarmoina. Tutkimusten mukaan nuorten tulevaisuususko on heikentynyt historiallisen matalalle tasolle. Vain noin 61 prosenttia nuorista suhtautuu omaan tulevaisuuteensa optimistisesti, ja Suomen tulevaisuuteen myönteisesti suhtautuvien nuorten määrä on laskenut koko 2020-luvun. Tämä kehitys haastaa paitsi yksilöitä myös alueiden ja yritysten tulevaisuuden.
Työ on paljon enemmän kuin toimeentuloa. Se luo hyvinvointia, merkitystä ja osallisuuden kokemusta. Ensimmäinen työpaikka on tässä ratkaiseva. Se määrittää, koetaanko työelämä mahdollisuutena vai esteenä. Hyvä ensimmäinen työkokemus vahvistaa luottamusta ja tulevaisuususkoa, mutta työn puute ei vain viivästytä uraa – se voi katkaista sen ennen kuin se ehtii alkaa.
Pohjois-Pohjanmaalla nuorten työmarkkinatilanne on huolestuttava. Alle 25‑vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut vuodessa yli 14 prosenttia, ja erityisesti 15–24‑vuotiaiden ikäryhmissä kasvu on ollut voimakasta. Samoista kesä- ja ensimmäisistä työpaikoista kilpailevat opiskelijat, vastavalmistuneet ja aikuiset työttömät. Pitkittyessään nuorisotyöttömyys heijastuu suoraan nuorten hyvinvointiin, julkiseen talouteen ja yritysten tulevaan osaajapulaan.
Opiskeluiden aikaiset harjoittelupaikat ovat parhaimmillaan alueen elinvoiman kovaa ydintä. Ne sitovat nuoren osaamisen, työn ja tulevaisuuden yhteen ja usein ratkaisevat, jääkö osaaja alueelle vai lähteekö hän.
Yritysten harjoittelu-, oppisopimus-, koulutussopimus- ja opinnäytetyöpaikat ovat investointeja työvoimaan ja tulevaisuuden kilpailukykyyn. Tämä on erityisen kriittistä, sillä vastassamme on kylmä tosiasia, että 2030‑luvulla Pohjois-Pohjanmaan nuorten määrä vähenee noin 20 prosenttia ja joissakin seutukunnissa lähes puolittuu.
Jokainen nuori ratkaisee. Siksi Pohjois-Pohjanmaan alueella on taattava jokaiselle nuorelle opiskelupaikka ja sen jatkoksi työpaikka. Ilman niitä ei ole osaajia, eikä ilman osaajia ole tulevaisuutta. Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka omalta seudulta on ratkaiseva ja merkitsee kiinnittymistä. Yhdestä nuoren työpaikasta kasvaa usein ketju: asunto, perhe, veronmaksaja, yrittäjä. Kun avaamme ovia nuorille nyt, varmistamme Pohjois‑Pohjanmaan elinvoiman huomenna.
Myönteisiä esimerkkejä on jo, ja Raahen seutukunnassa käynnistyy ensi syksynä Koulutuskeskus Brahen ja alueen yritysten yhteistyönä uusi matalan kynnyksen työelämässä oppimisen malli, jonka tavoitteena on vahvistaa työelämätaitoja ja tutustua alueen yrityksiin ja työtehtäviin heti opintojen alussa. Näin rakennetaan elinvoimaa pitkäjänteisesti – nuori kerrallaan.
Jaana Ritola
Raahen kauppakamariosaston puheenjohtaja, Koulutuskuntayhtymä Brahen johtaja ja rehtori