Yrittäminen: Takalan perhe löysi pi­ka­vauh­tia uuden kodin Ou­lus­ta, kun kaup­piaan paikka aukesi

Harrastukset: Hiih­to­rat­sas­tus on hauska laji, jossa ei tyy­li­pis­tei­tä jaeta

Urheilu: Nämä pojat kan­ta­vat Kärppiä tu­le­vai­suu­des­sa

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Nuori, luota omaan pol­kuu­si – 16-vuo­tiaal­la voi olla pai­nei­ta siitä, mihin suun­taan lähteä elä­mäs­sä

Perinteisesti peruskoulun päätyttyä ollaan vasta 16-vuotiaita. Vuonna 2021 oppivelvollisuutta laajennettiin 18-vuotiaaksi asti. Näiden ikävuosien aikana on tehtävä valinta toisen asteen tutkinnosta.

Mielestäni tämä on turhan nuori ikä suorittaa ensimmäisiä ja suuria päätöksiä koskien omaa tulevaisuutta ja mahdollista urapolkua. On täysin luonnollista, että kyseisessä iässä voi olla haastavaa, ellei jopa mahdotonta, tehdä tällaisia päätöksiä.

On myös yleistä, että lukioon menemisen motiivina on se, ettei olla täysin varmoja omasta polusta. Lukion tärkeät kolme lisävuotta antavat nuorelle lisäaikaa miettiä mahdollisia haaveita ja suunnitelmia.

Muistan lukioajaltani sen, kuinka vertasin itseäni muihin ikäisiini. Ne innokkaat opiskelijat, joilla oli selvä suunnitelma jo lukion alkuvaiheilla, tuntuivat tietävän mitä haluavat tehdä elämällään. Todellisuudessa uskon suurimman osan nuorista olevan jokseenkin epävarmoja, mikä on luonnollista.

16-vuotiaalla nuorella voi olla huomattavia paineita siitä, mihin suuntaan kannattaa lähteä elämässä. Joskus esimerkiksi oma lähipiiri tai yhteiskunta saattaa aiheuttaa nuorelle suorituspaineita ja haasteita koskien mahdollista urapolkua. Nuorten keskuudessa voi esiintyä tietynlaista opiskeluun liittyvää kilpailua, jolloin nuori saattaa verrata itseään muihin ja näin ollen lannistua.

Lisäksi vanhemmat saattavat painostaa tai jopa tehdä päätöksiä nuoren puolesta, mikä on mielestäni haitallista. Ulkopuolisten mielipiteiden sijaan kannattaa kuunnella itseään ja luottaa omaan tekemiseen.

Lisäksi korkeakouluun hakeminen voi olla osittain haasteellista sekä voi aiheuttaa suorituspaineita. Nykyään korkeakouluun pääsyä voi vaikeuttaa ensikertalaiskiintiö, joka nimensä mukaan parantaa hakuprosessissa niiden asemaa, jotka eivät ole vielä vastaanottaneet ensimmäistä opiskelupaikkaansa.

Itselleni tämä kiintiö loi tietynlaisen paineen siitä, että ensimmäisen opiskelupaikkani pitäisi olla se ainoa ja lopullinen, sillä ensikertalaisuuden käytettyä muiden paikkojen saaminen vaikeutuu.

Pitää kuitenkin muistaa olla armollinen itselleen eikä antaa suorituspaineille liikaa valtaa elämässä.

Toisaalta nämä paineet yleensä patistavat kokeilemaan edes jotain itselle kiinnostavaa, jolloin voi hahmottaa paremmin sitä, mikä tuntuu itselle oikealta. Ensikertalaiskiintiöstä huolimatta opiskelupaikan vaihtaminen ei ole mahdotonta, vaan se vaatii yleensä vain enemmän työpanosta ei-ensikertalaiselta.

"Kaikki eivät välttämättä löydä heti omaa paikkaansa yhteiskunnassa tai intohimoa urapolullaan, mutta ei kannata luovuttaa vaan jatkaa etsimistä."

Hyvänä apuna opiskelupaikan saamisessa voi toimia myös avoimen väylä, jonka kautta voi päästä opiskelemaan haluamaansa korkeakouluun tai tutustumaan eri opintoihin. Myös välivuoden pitäminen voi olla hyvä vaihtoehto, jos ei ole varma mitä haluaa jatkolta. Välivuoden aikana voi suorittaa esimerkiksi avoimen yliopiston kursseja tai valmennuskursseja, jotka edesauttavat unelmien opiskelupaikan löytymistä.

Jotkut voivat pitää välivuosia pelkkänä ”laiskotteluna”, mutta mielestäni elämässä ei tarvitse kiirehtiä muiden painostuksesta – tutkiskeluun tulee käyttää aikaa, jos se sitä vaatii. Kaikki eivät välttämättä löydä heti omaa paikkaansa yhteiskunnassa tai intohimoa urapolullaan, mutta ei kannata luovuttaa vaan jatkaa etsimistä.

Veera Tauriainen

Oulu