Keikka-arvio: Night­wish esitti hen­gäs­tyt­tä­vän kei­tok­sen Qstoc­kis­sa

Sähköpotkulaudat : Säh­kö­pot­ku­lau­dal­la lii­ku­taan kau­pun­gis­sa sa­moil­la sään­nöil­lä kuin pol­ku­pyö­räl­lä

Nii­nis­tö: "Meidän täytyy uskoa siihen, että de­mo­kra­tias­sa­kin järki voit­taa" – Kan­sa­lai­set ky­syi­vät pre­si­den­til­tä riis­to­ta­lou­des­ta ja suur­val­ta­suh­teis­ta

Presidentti Sauli Niinistö vastasi lauantaina suorassa radiolähetyksessä kansalaisten kysymyksiin. Aiheissa välähtelivät korona, joulunvietto, nuorten hyvinvointi, ilmastonmuutos ja se, onko demokratia aikansa elänyt järjestelmä. Niinistö kertoi aikovansa ottaa koronarokotteen heti, kun siihen tulee mahdollisuus.

Presidentti Sauli Niinistö vastasi lauantaina kansalaisten kyselyyn Ylen Radio 1:n suorassa lähetyksessä. Arkistokuva.
Presidentti Sauli Niinistö vastasi lauantaina kansalaisten kyselyyn Ylen Radio 1:n suorassa lähetyksessä. Arkistokuva.
Kuva: Jussi Leinonen

Ensimmäisen kysymyksen esitti puhelimessa Niinistölle 12-vuotias Janina Paakkinen Nilsiästä. Hän kysyi presidentiltä neuvoa jouluaikaan koronatilanteessa ja tiedusteli Niinistön omia joulunviettosuunnitelmia koronaepidemian keskellä.

– Kukaan meistä ei halua koronaa jouluvieraaksi. Nyt on tärkeää, että rakennamme itse omalla käyttäytymisellämme joulua. Jos muistamme olla varovaisia ja ottaa muut ihmiset huomioon, sittenpä se joulukin sieltä tulee, Niinistö vastasi.

Hän kertoi lykkäävänsä omasta joulunvietosta päättämistä aivan viime metreille koronatilanteen takia.

– Täytyy myös muistaa, että jos joulun aikana ruuhkaudutaan ja tuppaudutaan kaikki samaan paikkaan, se voi kostautua myöhemmin.

– Hyvä itsenäisyyspäivää koko perheellesi, toivotti kuudesluokkalainen Janina Paakkinen saaden presidentin liikuttumaan.

Korona huoletti

Korona huoletti myös muita kuuntelijoita.

Tampereelta ohjelmaan oli tullut kysymys, miksei tiukemmat rajoitustoimet mahdollistavaa valmiuslakia oteta käyttöön. Tähän Niinistö vastasi, että hallitus on arvioinut nykyisten lainsäädännöllisten välineiden riittävän nykyisessä koronatilanteessa.

Presidentti Niinistöltä kysyttiin myös, mitkä hänen omat suunnitelmansa ovat koronarokotteen suhteen.

– Otan sen heti, kun oma vuoroni järjestyksessä tulee. Ymmärrän sen, että monet empivät rokotteen ottamista. Mutta olen aika vakuuttunut, että kun rokotteet pääsevät käyntiin ja näemme, että niistä on pelastavaa apua, moni vaihtaa näkemystään, Niinistö sanoi.

Tekniikasta toivoa

Viisitoistavuotias helsinkiläisnuori halusi tietää, näkeekö Niinistö nuorten tulevaisuuden kirkkaana.

– Korona on suuri varjo ja talous voi aiheuttaa harmia vuosiksi eteenpäin. Mutta ei siitä masentua tarvitse. Tämä kokemus jää varmasti ikuisiksi ajoiksi nuoren polven takaraivoon, Niinistö vastasi.

Hän kertoi kuitenkin luottavansa tekniikan jatkuvaan kehitykseen ja sen myötä elämän helpottumiseen ja mukavoitumiseen.

– Tätä kautta pääsemme torjumaan suuria ongelmia kuten ilmastonmuutosta ja raaka-aineiden valtavaa ylikäyttöä. Siltä osin valoa on tulossa.

– Kehottaisin käymään silmin avoimin tulevaisuuteen. Kyllä se järjestyy aina tavalla, joka tyydyttää täysin sen, mitä elämältä odottaa.

Teemu Lammi Orimattilasta tahtoi tietää, näkeekö presidentti kansainvälisellä tasolla mahdollisuuksia yhteistyöhön mahdollisten tulevien pandemioiden torjumiseksi.

– Kyllä koronasta sellainen muistijälki jää, että kykenemme nopeasti yhteistyöhön yli rajojen, Niinistö uskoo.

Riistävä talouskasvu kestämätöntä

Kuopiolainen Antti Savolainen totesi, että koronakriisi on osoittanut yksilön ja yhteiskunnan kykenevän välittömään reagointiin tarvittaessa.

– Voisiko ympäristökriisin aikana talouteen suhtautua vain taloutena ja huolehtia ympäristöstä enemmän? hän kysyi Niinistöltä.

Niinistö muistutti, että vaikka talous on vain taloutta, talouttakin tarvitaan pitämään hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä. Hän piti Savolaisen pohdiskelua jatkuvasta talouskasvun tarpeellisuudesta kuitenkin hyvin relevanttina.

– Viimeiset 50–60 vuotta talouskasvu on tarkoittanut sitä, että se on tehty esimerkiksi raaka-aineita ja luontoa rasittamalla. Hyvän ohella on tuotettu myös paljon pahaa, eli ilmastonmuutosta ja huomattavaa merien saastumista. Sellainen talouskasvu on kestämätöntä, Niinistö vastasi.

– Tekniikan kehittyminen tarjoaa meille uusia mahdollisuuksia saada hyvinvointia. Palvelusektorilla on paljon toimintoja, jotka rikastuttavat ihmisten elämää toisella tavalla kuin ylihalpojen vempaimien osto.

Suurvaltasuhteet esillä

Kansalaisia kiinnostivat lauantaina presidentti Sauli Niinistön näkemykset maailman suurvaltojen Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajista.

– Läntisessä maailmassa on poistumassa vallanpitäjä, jonka toiminta on arvosteltu arvaamattomaksi ja se on heijastunut myös muuhun maailmaan. Kuinka helppoa Vladimir Putinin kanssa on keskustella avoimesti asioista ja luoda luottamuksellinen neuvottelusuhde, jossa sana pitää ja siihen voidaan luottaa? kysyi Pekka Koiso-Kanttila Parikkalasta.

Niinistö totesi, että myös suurvaltojen johtajat ovat vain ihmisiä.

– Ihmisten kanssa tulee yleensä toimeen. En muista kertaakaan tavanneeni kaikilta osin pahaa ihmistä. Mitä tulee Donald Trumpin arvaamattomuuteen, kyllä hänestäkin aina arvattiin se, että puheet ovat kovempia kuin teot, Niinistö vastasi.

– Putinin tunnen pitkältä matkalta. Tehtävääni aloittaessani meillä oli yksi, ei huonohenkinen mutta varsin selkeä keskustelu siitä, miten naapurit toisiaan tässä katsovat. Silloin totesi, että jokainen itsenäinen maa maksimoi turvallisuutensa.

– Tämän hän ymmärsi hyvin, eikä siihen tarvinnut palata koskaan, Niinistö muisteli.

Kiperä kysymys demokratiasta

Vantaalaista Ulla Länsiharjua huolettivat globaalin maailman ongelmat kuten ilmastonmuutos, liialliset hakkuut, väestön liikakasvu ja konfliktit. Hän muistutti YK:n pääsihteerin sanoneen, että ihmiskunta on sodassa luontoa vastaan.

– Onko tässä tilanteessa demokratia tullut tiensä päähän, eli pitäisikö laatia uusi globaali maailmanjärjestys? Länsiharju kysyi.

Presidentti Niinistö pohdiskeli asiaa ja luonnehti sitä monimutkaiseksi.

– Mitä sitten demokratian tilalle? Jonkunlainen harvainvalta? Pitäisikö olla joku ylikansallinen systeemi? Kuka sen pystyttäisi ja kenellä olisi oikeus julistaa, että nyt määrään minä? hän vastasi liudalla kysymyksiä.

Niinistö muistutti, ettei maailmanhistoriassa ole kovinkaan hyviä kokemuksia tällaisesta.

– Sinänsä huolenne ovat varsin aiheellisia. Meidän pitää löytää ratkaisuja multilateraalisesta yhteistyöstä. Demokratia ei ole täydellinen järjestelmä, mutta parempaakaan ei ole keksitty, Niinistö sanoi.

– Kyllä meidän täytyy vaan uskoa siihen, että demokratiassakin järki voittaa. Koska mitään takeita ei ole siitä, että se jossain muussa järjestelmässä olisi sitä varmemmin esillä.

Kyselytunnit

Kyselytunnin toimitti Marjo Näkki ja se radioitiin suorana kello 13–14. Kuuntelijat saivat lähettää kysymyksiä etukäteen, ja jos toimitus valitsi heidän aiheensa, he pääsivät itse esittämään ne puhelimessa Niinistölle.

Presidentti vastasi ja keskusteli kysymysten lähettäjien kanssa. Kysyjät saivat halutessaan esittää myös jatkokysymyksiä.

Presidentille kerrottiin etukäteen kysymysten aihealueet, mutta muuten lähetys muotoutui keskustelun mukaan.

Vastaavia kyselytunteja on lähetetty aiemmin Yle Radio 1:ssä vuosina 2000–2008 ja 2012–2019.

Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 15.32.