Oulun seudun ykköstavoite Orpon hallituksen kehysriiheen oli 43 miljoonan euron suunnitteluraha Rail Nordica -ratayhteyden ulottamisesta Ruotsista Ouluun. Kehysriihen linjauksiin sitä ei sisälly. Valtion rahoittamat liikenneinvestoinnit painottuvat Itä-Suomeen.
Rail Nordica tarkoittaa kiskovälin kaventamista eurooppalaiseen raideleveyteen Pohjois-Suomessa. Se yhdistäisi Suomen, Ruotsin ja Norjan rataverkot. Suunnittelu aloitettiin vuosi sitten kehysriihessä Haaparanta–Tornio–Kemi -välille. Nyt hallitus lupaa jatkaa suunnittelua Torniosta Kemiin ja pohjoisen suuntaan.
Hallitus pitää eurooppalaista raideleveyttä maanpuolustukselle välttämättömänä. On mahdollista, että raideyhteyden suunnittelu Ouluun saakka saa rahaa ensi syksyn budjettiriihessä.
Kuten Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jussi Rämet ja Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava toteavat Kalevan haastattelussa, tärkeän ratayhteyden jatko jäi auki eikä nyt auta muu kuin jatkaa vaikuttamistyötä. Molemmat ajavat Rail Nordicaa myös isona tulevaisuuden elinkeinopoliittisena ratkaisuna, kuten heidän työkseen pitääkin.
Perämeren satamat ja liikenteen infrastruktuuri Perämerenkaaren ympärillä ovat strategisesti tärkeitä koko Pohjolalle. Pohjoismaiden liikenneministerit muotoilivat vuosi sitten yhteisen julkilausuman, jossa he korostivat rajat ylittävää sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta.
Iltalehti uutisoi näyttävästi omien lähteidensä perusteella, miten puolustusvoimat haluaa "Nato-radan" Norjan Narvikista Rovaniemen Misin kylään. Misi sijaitsee lähellä Rovajärven sotaharjoitusaluetta. Nato-rata ulottuisi myös etelään Ouluun saakka.
Sotilastahot pitävät Jäämeren yhteyttä tärkeänä, koska Narvikista avautuu meriyhteys läntisiin suurvaltoihin Britanniaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Nato voisi tarpeen vaatiessa siirtää Norjasta ja Ruotsista rautateitse nopeasti sotakalustoa Suomeen. Sujuvuutta lisäisi katkeamaton ratayhteys samalla raideleveydellä.
Sotilaalliset perusteet painoivat paljon Orpon hallituksen kehysriihilinjauksissa. Jos linja pitää ja jatkuu seuraavan hallituksen politiikassa, Rail Nordica -ratahankkeella on edellytykset edetä tulevina vuosina.
Ennen Ukrainan sotaa Suomen puolustusmenot olivat vajaat neljä miljardia euroa vuodessa. Kehysriihipäätösten mukaan hallitus yli kaksinkertaistaa ne vuosikymmen loppuun mennessä noin kymmeneen miljardiin euroon.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) yllätti kehysriihen tiedotustilaisuudessa kertomalla, että hallitus on koonnut Suomen huoltovarmuuden turvaksi myös turvepaketin. Energiaturpeen käytölle tehdään "kunnianpalautus", kuten Purra otsikoi asian.
Turpeenkäytön elvytys lienee perussuomalaisten läpilyönti kehysriihessä. Hallitus valmistelee kahdeksan miljoonan euron tukipaketin, jolla varmistetaan kotimaisen energian saatavuutta ja toimitusvarmuutta myös talvella ja kriisitilanteissa.
Turvetuki aloitetaan vuonna 2027. Rahamäärä energiaturpeeseen on kokonaisuudessa pieni, mutta Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta kiinnostavaa on se, mitä se käytännössä tarkoittaa.