Kolumni: Yh­dys­val­tain abort­ti­pää­tök­sen hä­viä­jiä ovat ta­sa-ar­vo ja naisten ih­mi­soi­keu­det, ja ke­hi­tyk­ses­tä on syytä olla huo­lis­saan myös täällä

Oulun yliopisto: Kol­le­gion tuore päätös syn­nyt­tää kitkaa Oulun ylio­pis­ton yh­tei­sön ja johdon välillä

Kolumni
Tilaajille

Na­to-jä­se­nyys on so­ti­laal­lis­ta liit­tou­tu­mis­ta syvempi asia, ja Poh­jois-Suo­men asemaa se vah­vis­taa

Jäsenyys Pohjois-Atlantin liitossa muovannee käsitystä Suomesta ja suomalaisuudesta. Pohjois-Suomea ei voi Nato-Suomessa enää ohittaa perifeerisenä tai taantuvana alueena, kirjoittaa päätoimittaja Sanna Keskinen.

Kulunut viikko jää historian kirjoihin. Suomi jätti Nato-hakemuksensa eduskunnan äänestettyä selvin luvuin hakemuksen puolesta.

Sitä edelsi Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan käynnistämä tiivis keskustelu ja prosessi, jonka valtionjohto ja virkamieskoneisto loivat tyhjästä. Prosessin tarkoituksena oli paitsi pelata aikaa neuvotteluille Nato-maiden kanssa myös antaa mahdollisuus Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Prosessin voi nähdä jäsenyyden peruskivenä siinä mielessä, että sen avulla pidettiin kaikki tahot mukana ja minimoitiin jälkipuheiden ja irtiottojen riski.