Kolumni

Na­to-jä­se­nyys on so­ti­laal­lis­ta liit­tou­tu­mis­ta syvempi asia, ja Poh­jois-Suo­men asemaa se vah­vis­taa

Jäsenyys Pohjois-Atlantin liitossa muovannee käsitystä Suomesta ja suomalaisuudesta. Pohjois-Suomea ei voi Nato-Suomessa enää ohittaa perifeerisenä tai taantuvana alueena, kirjoittaa päätoimittaja Sanna Keskinen.

Kulunut viikko jää historian kirjoihin. Suomi jätti Nato-hakemuksensa eduskunnan äänestettyä selvin luvuin hakemuksen puolesta.

Sitä edelsi Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan käynnistämä tiivis keskustelu ja prosessi, jonka valtionjohto ja virkamieskoneisto loivat tyhjästä. Prosessin tarkoituksena oli paitsi pelata aikaa neuvotteluille Nato-maiden kanssa myös antaa mahdollisuus Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Prosessin voi nähdä jäsenyyden peruskivenä siinä mielessä, että sen avulla pidettiin kaikki tahot mukana ja minimoitiin jälkipuheiden ja irtiottojen riski.

Vajaan kolmen kuukauden prosessia lopputuloksineen voikin pitää demokratian ja kansanvallan riemuvoittona.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut