Nä­kö­kul­ma: Ko­ti­hoi­don­tues­ta luo­pu­mi­nen istuu hei­kos­ti kuumiin tee­moi­hin, eli al­hai­seen syn­ty­vyy­teen ja per­he­ar­jen tar­vit­se­miin jous­toi­hin

Työllisyysvaikutusten viidakko on sekava. Osa selvityksistä todistaa, ettei kotihoidontuki olekaan este. Pienten lasten äitien työllisyys on noussut kohisten. Huoli syntyvyydestä ja perhearjen kaipaamista joustoista puoltaa tuen säilyttämistä, kirjoittaa Lännen Median toimittaja Anita Simola.

Taas keskustellaan kotihoidontuen tarpeellisuudesta ja ennen kaikkea sen työllisyysvaikutuksista. Kuvituskuva.
Taas keskustellaan kotihoidontuen tarpeellisuudesta ja ennen kaikkea sen työllisyysvaikutuksista. Kuvituskuva.

Se on kiistelty, kiitetty, kyseenalaistettu, kahlitsevaksikin mainittu. Niin mikä? Kotihoidontuki tietenkin. Jaksaahan se kuohuttaa vuodesta toiseen.

Alkuvuosikaan ei ole poikkeus.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön nimittämä riippumaton tutkijaryhmä ehdottaa kotihoidontuen poistamista yhtenä keinona työllisyyttä lisäävänä keinona.

Tuesta luopuminen voisi pitkällä aikavälillä lisätä työllisyyttä noin 10 000:lla.

Samanlaista vaikutusta lupaillaan myös eläkeputken poistumisesta. Näyttää siltä, että lukuna 10 000 on sopivan ympäripyöreä melkein mihin vain.

Saarikko riensi puolustamaan tukea

Kotihoidontukea saa ansiosidonnaisten perhevapaiden jälkeen kotiin jäävä vanhempi, kunnes nuorin lapsi täyttää kolme vuotta. Kotiin jää useimmiten äiti.

Nykyhallitus ei tukeen koske. Se on ollut keskustan yksi kynnyskysymys. Ei siis ihme, että keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko otti kantaa ehdotukseen hyvin ripeästi.

– Suomi tarvitsee enemmän vauvoja. Alhaisen syntyvyyden keskeisin syy on nuorten aikuisten epävarmuus. Sitä ei kannata ruokkia perhe-etuuksien heikentämisellä, hän kirjoitti sosiaalisessa mediassa.

Kirjoitus poiki heti ihmettelyä siitä, miten keskusta hoputti luopumaan eläkeputkesta, mutta kun kyse on omalle puolueelle tärkeästä etuudesta, niin se kuopattiin oitis.

Totta, mutta tuesta luopuminen ei ole yksinkertaista. Kyse on monisäikeisestä hankkeesta.

Vanhoissa laskelmissa pienempi työllisyysvaikutus

Tutkijaryhmän laskelma herättää kysymyksiä. Toki ryhmän työ on kesken, joten kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kannata tehdä.

Silti työllisten lisäys vaikuttaa suurelta. Tuen leikkauksen vaikutuksista tehtiin laskelmia jo viime vaalikaudella, kun hallitus pusersi silloinkin perhevapaauudistusta. Laskelmat osoittivat, että tuen heikentämisellä ei ole suurta vaikutusta työllisyyteen.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kiirehti puolustamaan kotihoidontukea, kun ehdotus sen poistamisesta tuli julkisuuteen.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kiirehti puolustamaan kotihoidontukea, kun ehdotus sen poistamisesta tuli julkisuuteen.

Valtiovarainministeriön laskujen mukaan tuen leikkaaminen lapsen kahden ikävuoden jälkeen toisi korkeintaan 2 900 äitiä tai isää työmarkkinoille.

Samansuuntaisiin noin 3 000 työllisen lisäyksiin ovat päätyneet monet muutkin, tai sitten ne ovat käyttäneet pohjana ministeriön tai Kelan laskelmia.

Tuen lakkaamisesta lisäkustannuksia kunnille

Tuen lopettaminen toisi epäilemättä vanhempia nopeammin työelämään, mutta samaan aikaan olisi puhuttava näin ison uudistuksen seurauksista.

Jos tuki lakkaa, päivähoidon tarve paisuu. Kunnat tarvitsevat lisää päiväkoteja ja henkilökuntaa eli rahaa, joten julkisella alalla uudistus tietäisi lisäkustannuksia ainakin lyhyellä aikavälillä.

Kunnat saavat lisää rahanreikiä muutoinkin. Oppivelvollisuuden pidentäminen ja hoitajamitoitus ovat jo listalla.

Entä sijaisuudet? Selvitysten kylkeen kaivattaisiin päivitettyä tietoa siitä, miten moni nuori pääsee kiinni työelämän syrjään, kun hänet palkataan hoitovapaalla olevan työntekijän sijaiseksi.

Aika monen ura on alkanut siitä, että alle vuodeksi tarkoitetun jakson jälkeen sijaisuutta on voitu jatkaa vuodella parilla.

Onko pelko äitien pitkistä hoitovapaista perusteltu?

Kelan vuosi sitten julkistetusta selvityksestä käy ilmi, että lähes kaikki perheet käyttävät kotihoidon tukea ainakin jonkin aikaa, koska vanhempainvapaa on verraten lyhyt.

Kelan tutkimuksen päätelmä kuitenkin on, että pelko pitkiä hoitovapaita pitävistä äideistä on osittain perustelematon.

Työsuhteessa olleista äideistä yli puolet työskenteli ennen toisen lapsen syntymää, vaikka olisi voinut olla yhtäjaksoisesti hoitovapaalla ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen seuraavan lapsen syntymään asti.

Samansuuntaista viestiä on saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Salmelta. Kotihoidontuen käyttäminen on vähentynyt koko 2000-luvun ajan. Täysimääräisesti tukea käyttää vain 11 prosenttia siihen oikeutetuista perheistä.

Vaikka tuki on pysynyt entisellään, pienten lasten äitien työllisyysaste on noussut viime vuosina eniten.

Kuten näkyy, selvitysten viidakko johtopäätöksineen on laaja.

Kotihoidontuki on herkkä asia. Siihen kajoaminen vaatii poliitikoilta harkintaa ja viisautta.

Puheissa maalaillaan perhearjen joustoja. Samassa virkkeessä päivitellään alhaista syntyvyyttä. Oli työllisyysvaikutus lopulta mikä tahansa, niin näihin juhlaviin teemoihin tuesta luopuminen istuu huonosti.